Elatusapu – Miten lapsen elatusapu lasketaan ja sovitaan?

Elatusapu on raha, jolla toinen vanhempi osallistuu lapsen elatukseen silloin, kun lapsi asuu pääasiassa toisen vanhemman luona. Sana kuulostaa tekniseltä, mutta kyse on hyvin arkisista asioista: ruoasta, vaatteista, asumisesta, harrastuksista, koulukuluista, terveydenhoidosta ja siitä, että lapsen talous ei romahda vanhempien eron mukana.

Elatusapu aiheuttaa riitoja, koska se osuu suoraan rahaan, oikeudenmukaisuuden tunteeseen ja vanhemmuuteen. Yksi kokee maksavansa liikaa, toinen saavansa liian vähän, ja lapsi jää keskelle excel-taulukkoa. Tässä oppaassa käydään läpi, miten elatusapu määräytyy Suomessa, miten siitä sovitaan ja milloin määrää voidaan muuttaa.

Tämä artikkeli tarjoaa yleistä oikeudellista tietoa eikä korvaa lakimiehen neuvontaa.

Mitä elatusapu tarkoittaa?

Vanhemmilla on velvollisuus huolehtia lapsensa elatuksesta kykynsä mukaan. Kun vanhemmat asuvat yhdessä, elatus toteutuu yleensä arjen yhteisten menojen kautta. Kun vanhemmat eroavat ja lapsi asuu pääasiassa toisen vanhemman luona, etävanhempi osallistuu lapsen elatukseen maksamalla elatusapua lähivanhemmalle lapsen hyväksi.

Elatusapu ei ole lähivanhemman henkilökohtaista käyttörahaa. Se on tarkoitettu lapsen menoihin. Käytännössä rahaa ei kuitenkaan tarvitse merkitä erillisille kuiteille sentin tarkkuudella, koska lapsen kulut sekoittuvat perheen arkeen: vuokraan, ruokakauppaan, sähköön, nettiin ja kaikkeen siihen, mitä lapsen elämä maksaa.

Miten elatusavun määrä lasketaan?

Elatusavun laskennassa katsotaan kahta pääasiaa: lapsen elatuksen tarvetta ja vanhempien elatuskykyä. Oikeusministeriön ohje antaa laskentaan yleisesti käytetyn pohjan, vaikka se ei ole automaattinen tuomio jokaiseen tilanteeseen.

Lapsen tarpeissa huomioidaan esimerkiksi:

• Ikä ja tavanomaiset kulut
• Asumisen osuus
• Päivähoito, koulukulut ja terveydenhoito
• Harrastukset kohtuullisessa määrin
• Vakuutukset ja muut säännölliset menot
• Lapsilisä ja muut lapselle tulevat etuudet

Vanhempien maksukyvyssä katsotaan tulot ja välttämättömät menot. Tuloja ovat palkka, yrittäjätulo, etuudet, pääomatulot ja muut säännölliset tulot. Menoissa huomioidaan asuminen, verot, työmatkat, terveydenhoito, muut elatusvastuut ja kohtuulliset välttämättömät kulut.

Tapaamiset vaikuttavat määrään

Jos lapsi viettää paljon aikaa etävanhemman luona, se voi pienentää maksettavaa elatusapua. Ajatus on yksinkertainen: jos etävanhempi maksaa lapsen ruokaa, asumista ja arjen menoja omassa kodissaan merkittävän osan kuukaudesta, tätä ei pidä sivuuttaa elatusapua laskettaessa.

Tapaamisten vaikutus riippuu määrästä ja järjestelystä. Joka toinen viikonloppu vaikuttaa eri tavalla kuin lähes vuoroasuminen. Jos lapsi asuu käytännössä puoliksi molemmilla vanhemmilla, voidaan päätyä siihen, ettei elatusapua makseta lainkaan tai että sitä maksetaan vähemmän tuloerojen tasaamiseksi.

Tämän vuoksi tapaamisoikeus, asuminen ja elatusapu kannattaa sopia kokonaisuutena. Paperilla halpa ratkaisu voi olla arjessa kallis, jos kuljetukset, varusteet ja kahden kodin menot unohtuvat.

Sopimus lastenvalvojalla

Elatusavusta voidaan sopia vanhempien kesken, mutta pelkkä suullinen sopimus on riskialtis. Käytännössä sopimus kannattaa vahvistaa lastenvalvojalla. Vahvistettu sopimus on täytäntöönpanokelpoinen, eli jos maksuja ei tule, niitä voidaan periä virallisesti.

Lastenvalvoja arvioi, onko sopimus lapsen edun mukainen. Vanhemmat eivät voi sopia mitä tahansa vain siksi, että he haluavat nopeasti pois neuvotteluhuoneesta. Jos elatusapu on selvästi liian pieni eikä lapsen tarpeita turvata, sopimusta ei välttämättä vahvisteta.

Sopimukseen kirjataan yleensä elatusavun määrä, maksupäivä, indeksikorotus, alkamispäivä ja mahdollinen päättymisajankohta. Lisäksi voidaan sopia, miten erityiskuluja, kuten suurempia terveydenhoito- tai harrastuskuluja, jaetaan.

Jos toinen vanhempi ei maksa

Jos vahvistettu elatusapusopimus tai tuomio on olemassa eikä maksaja maksa, elatusapua voidaan periä ulosoton kautta. Lisäksi lapsella voi olla oikeus Kelan elatustukeen, jos elatusvelvollinen ei maksa tai elatusapu on vahvistettu elatustukea pienemmäksi maksukyvyttömyyden vuoksi.

Maksamattomuuteen kannattaa reagoida ajoissa. Jos maksut jäävät väliin kuukausitolkulla, rästit kasvavat nopeasti ja tilanne kärjistyy. Toisaalta jos maksajan tulot ovat oikeasti romahtaneet, ongelmaa ei ratkaista sillä, että kaikki teeskennellään ennalleen. Silloin sopimuksen muuttaminen voi olla järkevää.

Milloin elatusapua voidaan muuttaa?

Elatusapua voidaan muuttaa, jos olosuhteet muuttuvat olennaisesti. Tyypillisiä muutoksia ovat esimerkiksi työttömyys, sairaus, tulojen merkittävä nousu tai lasku, lapsen menojen kasvu, uusi asumisjärjestely tai tapaamisten muuttuminen.

Muutosta ei kannata hoitaa omatoimisesti niin, että maksaja vain päättää maksaa vähemmän. Vanha sopimus pysyy voimassa, kunnes uusi sopimus vahvistetaan tai tuomioistuin määrää toisin. Jos maksat omin päin vähemmän, voit kerryttää elatusapurästiä, vaikka sinulla olisi ollut sinänsä ymmärrettävä syy.

Täysi-ikäinen lapsi ja koulutusavustus

Elatusvelvollisuus ei aina pääty lapsen 18-vuotispäivään kuin seinään. Vanhemmat voivat joutua osallistumaan lapsen koulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin myös täysi-ikäisyyden jälkeen, jos se on kohtuullista. Tätä kutsutaan usein koulutusavustukseksi.

Arvioon vaikuttavat lapsen koulutus, kulut, omat tulot, opintotuki, asuminen ja vanhempien maksukyky. Lukiolaisen tai ammatillista perustutkintoa suorittavan nuoren tilanne on eri kuin itsenäisesti työssäkäyvän aikuisen. Tähän liittyvät riidat ovat usein herkkiä, koska lapsi ei enää ole pieni, mutta ei välttämättä taloudellisesti omillaan.

Indeksikorotus ja maksupäivä

Elatusapu sidotaan yleensä elinkustannusindeksiin. Tämä tarkoittaa, että määrä voi nousta vuosittain indeksin perusteella ilman, että koko sopimusta neuvotellaan uudelleen. Indeksikorotus unohtuu helposti, jos sopimus on vanha ja maksut ovat jatkuneet samalla summalla vuodesta toiseen. Lopputuloksena voi olla epäselvä rästilaskelma, jonka selvittäminen on yhtä nautinnollista kuin laatikollinen kadonneita kuitteja.

Sopimuksessa kannattaa määritellä maksupäivä täsmällisesti. Esimerkiksi kuukauden 5. päivä on selkeämpi kuin epämääräinen “kuun alussa”. Jos vanhemmilla on käytännön syistä tarve poiketa maksupäivästä, se voidaan sopia, mutta lapsen kulujen pitää silti tulla katetuksi ajallaan.

Erityiskulut ja suuremmat hankinnat

Kaikki lapsen kulut eivät mahdu kuukausittaiseen perusmäärään. Silmälasit, oikomishoito, lääkärikulut, kallis harrastusväline tai koulun erityinen kustannus voi tulla eteen yllättäen. Sopimuksessa voidaan kirjata, jaetaanko tällaiset kulut puoliksi, maksukyvyn suhteessa vai sisältyvätkö ne elatusapuun tiettyyn rajaan asti.

Erityiskuluista kannattaa sopia etukäteen, ei vasta siinä vaiheessa kun lasku on jo maksettu ja toinen vanhempi saa siitä kuvakaappauksen saatteella “laita puolet”. Se on tehokas tapa aloittaa riita, jos sellainen jostain syystä puuttui kalenterista.

Elatusapu ja uudet perheet

Uusi puoliso tai uusi perhe ei poista vanhemman vastuuta aikaisemmasta lapsesta. Toisaalta myös uudet elatusvastuut voivat vaikuttaa maksukykyyn. Jos maksajalle syntyy lisää lapsia, kokonaisuutta voidaan joutua arvioimaan uudelleen. Sama pätee, jos lähivanhemman talous muuttuu olennaisesti.

Uuden puolison tuloja ei yleensä lasketa suoraan lapsen vanhemman tuloiksi, mutta asumiskulujen jakautuminen voi vaikuttaa maksukykyarvioon. Jos vanhemman omat välttämättömät menot pienenevät yhteistalouden vuoksi, se voi näkyä laskelmassa.

Yhteenveto

Elatusapu perustuu lapsen tarpeisiin ja vanhempien maksukykyyn. Hyvä sopimus huomioi lapsen asumisen, tapaamiset, harrastukset, erityiskulut ja sen, että vanhempien taloudet voivat muuttua. Sopimus kannattaa vahvistaa lastenvalvojalla, jotta se on selkeä ja tarvittaessa täytäntöönpanokelpoinen.

Jos haluat arvioida elatusavun määrää, muuttaa vanhaa sopimusta tai ymmärtää, mitä tapahtuu maksamattomille elatusavuille, voit soittaa OikeusGuruun: 0600 411 104, 0,98 €/min + pvm/mpm.