Lahjavero - milloin lahjasta pitää maksaa veroa

Lahjavero tulee vastaan, kun omaisuutta siirtyy toiselle vastikkeetta tai liian halvalla. Tyypillisiä tilanteita ovat rahalahja lapselle, asunnon osuuden lahjoittaminen, arvopaperien siirto, mökin lahjoitus tai kauppa, jossa hinta on selvästi käypää arvoa alempi.

Lahjoittaminen kuulostaa pehmeältä perheasialta. Verotus suhtautuu siihen vähemmän runollisesti. Jos varallisuutta siirtyy, kysymys kuuluu nopeasti: mikä oli lahjan arvo, kenelle se annettiin ja pitääkö siitä tehdä lahjaveroilmoitus?

Tämä artikkeli antaa yleistä tietoa lahjaverosta. Verorajat ja tulkinnat kannattaa tarkistaa ajantasaisista Verohallinnon ohjeista ennen isoa lahjoitusta.

Mikä on lahja verotuksessa?

Lahja on varallisuuden siirto, josta saaja ei maksa täyttä vastiketta. Se voi olla rahaa, asunto, kiinteistö, osakkeita, rahasto-osuuksia, ajoneuvo, yrityksen osuus tai muuta omaisuutta. Myös velan anteeksianto voi olla lahja.

Lahja ei muutu verottomaksi sillä, että se tehdään perheen sisällä. Vanhemman lapselle antama raha, isovanhemman lahjoittama sijoitussalkku tai puolisoiden välinen omaisuuden siirto voi kaikki olla verotuksessa relevantti tapahtuma.

Milloin lahjaveroilmoitus pitää tehdä?

Lahjaveroilmoitus tehdään, jos lahjan arvo ylittää verotuksessa säädetyn rajan saman lahjanantajan ja lahjansaajan välillä tietyn ajanjakson aikana. Olennaista on laskea yhteen samalta lahjanantajalta saadut lahjat, ei vain yhtä tilisiirtoa.

Jos vanhempi antaa lapselle useita lahjoja lyhyen ajan sisällä, niitä ei voi aina tarkastella erillisinä pikku yllätyksinä. Verottaja katsoo kokonaisuutta. Sama koskee tilanteita, joissa omaisuutta siirretään osissa.

Lahjaveroilmoituksessa ilmoitetaan lahjanantaja, lahjansaaja, lahjan kohde, arvo ja muut tarvittavat tiedot. Arvostus pitää tehdä realistisesti. Varsinkin asunnon, kiinteistön ja yritysvarallisuuden kohdalla alakanttiin tehty arvio voi myöhemmin kostautua.

Alihintainen kauppa voi olla osittain lahja

Lahjavero ei koske vain täysin ilmaisia luovutuksia. Jos omaisuutta myydään selvästi alle käyvän arvon, osa siirrosta voidaan katsoa lahjaksi. Tämä on tavallista perheen sisäisissä asunto-, mökki- ja yritysjärjestelyissä.

Esimerkki: jos kiinteistön käypä arvo on huomattavasti suurempi kuin sovittu kauppahinta, verotuksessa voidaan arvioida, sisältääkö kauppa lahjan. Siksi hinta, käypä arvo ja asiakirjat kannattaa miettiä ennen allekirjoitusta eikä vasta veropäätöksen jälkeen.

Ennakkoperintö vai tavallinen lahja?

Lahja voi olla myös ennakkoperintö. Ennakkoperintö vaikuttaa myöhemmin perinnönjakoon ja voi vaikuttaa siihen, miten perillisiä kohdellaan keskenään. Kaikki lahjat eivät ole ennakkoperintöä, mutta rintaperilliselle annettu merkittävä lahja voi herättää kysymyksen.

Kirjaa lahjakirjaan selvästi, onko lahja tarkoitettu ennakkoperinnöksi vai ei. Pelkkä perheen yhteinen ymmärrys ei välttämättä riitä vuosien päästä, kun kuolinpesässä luetaan papereita eri tunnetilassa.

Jos lahja liittyy perintösuunnitteluun, katso kokonaisuutta yhdessä artikkeleiden perintövero, perintoverotaulukko, testamentti ja lakiosa perinnöstä kanssa.

Tavalliset virheet

Yleisiä virheitä ovat lahjaveroilmoituksen unohtaminen, lahjan arvon arvioiminen liian kevyesti, useiden lahjojen pilkkominen ilman kokonaislaskentaa, ennakkoperintömerkinnän unohtaminen ja alihintaisen kaupan verovaikutusten sivuuttaminen.

Toinen virhe on tehdä lahjoitus ilman, että lahjoittajan oma talous kestää sitä. Verosuunnittelu, joka tekee lahjoittajasta myöhemmin rahattoman, ei ole suunnittelua. Se on optimismia paperilla.

Käytännön minimipolku

Selvitä lahjan käypä arvo. Tarkista, onko samalta lahjanantajalta saatu muitakin lahjoja. Tee lahjakirja, jos kyse on merkittävästä omaisuudesta. Kirjaa ennakkoperintöasema selvästi. Tee lahjaveroilmoitus, jos raja ylittyy. Säilytä asiakirjat myöhempää perintö- ja verotilannetta varten.

Jos lahjavero, ennakkoperintö, lahjakirja tai perheen sisäinen omaisuuden siirto mietityttää, voit soittaa OikeusGuruun: 0600 411 104, 0,98€/min + pvm/mpm.