Lastensuojeluilmoituksella kerrot sosiaalipalveluille huolesta, joka koskee lapsen turvallisuutta, hoitoa tai kehitystä. Sinun ei tarvitse ratkaista, tarvitseeko lapsi lastensuojelua. Sen arvioivat ammattilaiset. Ilmoituksen voi tehdä kuka tahansa, myös lapsi itse tai hänen vanhempansa.
Jos lapsen henki tai terveys on välittömässä vaarassa, soita 112. Muussa kiireellisessä tilanteessa ota puhelimitse yhteyttä sosiaalipäivystykseen. Älä jää odottamaan verkkolomakkeen käsittelyä. Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen ohje erottaa nämä kiireelliset tilanteet tavallisesta ilmoittamisesta.
Milloin ilmoitus on aiheellinen?
Huoli voi liittyä esimerkiksi siihen, että lapsi jää toistuvasti ilman tarvitsemaansa huolenpitoa, kotona on väkivaltaa tai päihteet haittaavat lapsesta huolehtimista. Myös lapsen oma vaarallinen käyttäytyminen tai liian suuri vastuu perheen arjesta voi olla syy ottaa yhteyttä.
Kerro, mitä olet huomannut. Pelkkä vanhemman diagnoosi tai erilainen elämäntapa ei kuvaa sitä, miten lapsella menee. Oleellista on, miten tilanne vaikuttaa juuri tämän lapsen arkeen. Jos et tiedä, pitäisikö ilmoitus tehdä, kysy lastensuojelusta neuvoa aluksi ilman lapsen nimeä.
Tee ilmoitus myös silloin, kun uskot jonkun muun jo ilmoittaneen tai tiedät perheen olevan lastensuojelun asiakkaana. Uusi tieto voi muuttaa arviota. Tavallisiin vanhemmuuden pulmiin voi puolestaan hakea apua lapsiperheiden sosiaalineuvonnasta ilman lastensuojeluilmoitusta. Näitä tilanteita käsitellään Helsingin kaupungin ilmoitusohjeessa.
Kenelle ilmoitus tehdään?
Oikea vastaanottaja on yleensä lapsen asuinkunnan hyvinvointialueen lastensuojelu. Helsingissä palvelusta vastaa kaupunki. THL neuvoo menettelyssä, mutta ei käsittele yksittäisiä ilmoituksia.
Etsi hyvinvointialueen omilta sivuilta lastensuojeluilmoituksen yhteystiedot. Ilmoituksen voi tehdä puhelimitse, asioimalla sosiaalitoimessa tai kirjallisesti alueen ohjeiden mukaan. Kaikkialla ei käytetä samaa verkkopalvelua. Tavallinen suojaamaton sähköposti ei sovellu lapsen arkaluonteisten tietojen lähettämiseen.
Ilmoitusta varten ei tarvitse ostaa asiakirjamallia. Alueen oma lomake tai puhelinsoitto riittää. Tarkemmat menettelyohjeet ovat THL:n lastensuojeluilmoitusohjeessa.
Mitä ilmoitukseen kirjoitetaan?
Hyvä ilmoitus auttaa löytämään oikean lapsen ja ymmärtämään huolen. Henkilötunnuksen puuttuminen ei estä ilmoittamista. Anna ne tunnistetiedot, jotka tiedät; puutteelliset tiedot voivat silti vaikeuttaa lapsen tavoittamista. Tätä painottaa myös Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen ohje.
Voit jäsentää omat muistiinpanosi näin:
- Kenestä olet huolissasi? Kirjoita tiedossasi oleva nimi, ikä tai syntymäaika, asuinpaikka ja huoltajan yhteystiedot.
- Mitä tapahtui ja milloin? Kuvaa konkreettinen tilanne. Erottele itse näkemäsi asiat siitä, mitä olet kuullut toiselta.
- Mikä lapsen tilanteessa huolestuttaa nyt? Kerro myös, jos tiedät lapsen olevan yksin tai tarvitsevan välitöntä apua.
- Onko asiasta puhuttu lapsen tai huoltajan kanssa? Kerro mahdollisesta keskustelusta ja siitä, mitä apua on jo haettu.
Esimerkiksi ilmaus "lapsi kertoi maanantaina olleensa edellisen yön yksin kotona" on käyttökelpoisempi kuin "vanhemmat ovat vastuuttomia". Esimerkki on kuvitteellinen: kirjoita omaan ilmoitukseesi vain sellaisia tietoja, joita sinulla todella on. Jos jokin asia on epävarma, sano se suoraan.
Voiko ilmoituksen tehdä nimettömänä?
Yksityishenkilö voi ilmoittaa nimettömänä. Jos haluat toimia näin, älä anna omia henkilötietojasi lomakkeella ja selvitä puhelimessa nimettömän asioinnin tapa ennen niiden kertomista. Ilmoituksen sisältö voi silti paljastaa perheelle, kuka asian on havainnut.
Jos viranomainen jo tietää nimesi, sen salaamista ei voi luvata. Turvallisuuteen tai lapsen etuun liittyvät salaamisperusteet arvioidaan erikseen. Kerro mahdollisesta väkivallan tai vastatoimien uhasta työntekijälle.
Työnsä perusteella ilmoitusvelvollinen ei voi tehdä ilmoitusta nimettömänä. Ilmoittaminen ei myöskään yleensä anna ulkopuoliselle oikeutta saada tietoja asian etenemisestä. Länsi-Uudenmaan ohjeessa selostetaan ilmoittajan tietoja ja salassapitoa.
Entä ammattilaisen ilmoitusvelvollisuus?
Esimerkiksi opettajalla, varhaiskasvatuksen työntekijällä ja terveydenhuollon ammattilaisella on tehtävässään lakisääteinen ilmoitusvelvollisuus, kun sen edellytykset täyttyvät. Ilmoitus tehdään viipymättä salassapidon estämättä. Velvollisuus on henkilökohtainen: asiaa ei voi vain jättää esihenkilön hoidettavaksi. Kaikkia ilmoitusvelvollisia tahoja ei luetella tässä; tarkista oma asemasi viranomaisen ohjeesta.
Ilmoitus voidaan tietyin edellytyksin korvata yhteydenotolla sosiaalihuoltoon yhdessä lapsen tai vanhemman kanssa. Yhteydenotto on tehtävä viipymättä ja ammattilaisen on kerrottava siihen johtaneet syyt. Suostumuksen puuttuminen ei poista ilmoitusvelvollisuutta.
Tavallisesti huolesta kannattaa keskustella perheen kanssa. Jos epäilet kotona tapahtunutta lapsen pahoinpitelyä tai seksuaalista hyväksikäyttöä, ota ensin yhteyttä lastensuojeluun ja poliisiin. Älä ryhdy selvittämään asiaa epäillyn kanssa. THL:n ohje käsittelee sekä yhteistä yhteydenottoa että tilanteita, joissa ilmoituksesta ei pidä kertoa etukäteen.
Mitä ilmoituksen jälkeen tapahtuu?
Kiireellisen avun tarve arvioidaan heti asian tultua vireille. Palvelutarpeen arviointi tehdään, ellei se ole ilmeisen tarpeetonta, esimerkiksi aivan äskettäin tehdyn arvioinnin vuoksi. Arvioinnissa selvitetään tarvittaessa myös lastensuojelun tarve. THL:n vireilletulo-ohje kuvaa tämän alkuvaiheen.
Palvelutarpeen arviointi on aloitettava viipymättä, viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä asian vireilletulosta. Sen on valmistuttava viimeistään kolmessa kuukaudessa vireilletulosta. Seitsemän arkipäivää ei siis ole määräaika koko selvityksen valmistumiselle eikä lupa lykätä kiireellistä apua.
Sosiaalityöntekijä selvittää tilannetta lapsen ja huoltajien kanssa sekä tarvittaessa muiden lapsen arjen tuntevien tahojen avulla. Selvityksestä tehdään kirjallinen yhteenveto. Jos lastensuojelua ei tarvita, lastensuojelun asiakkuus ei ala pelkän arvioinnin perusteella. Perhe voi silti tarvita muita palveluja. Määräajat ja arvioinnin sisältö on kuvattu THL:n selvittämisohjeessa.
Ilmoitus ei ole huostaanottopäätös. Jos huostaanottoa myöhemmin arvioidaan, kyse on erillisestä menettelystä. Sen vaikutuksia vanhemman asemaan käsitellään huostaanoton ja huoltajuuden oppaassa.
Jos ilmoitus koskee omaa lastasi
Pyydä työntekijää kertomaan, mitä huoli koskee ja miten asiaa selvitetään. Jos ilmoituksessa on virheitä, erittele ne rauhallisesti: mikä tieto on väärä, mikä on oma käsityksesi ja mitä tietoa sen tueksi on saatavilla. Kerro myös, millaisesta avusta arjessa olisi hyötyä.
Valmistaudu tapaamiseen kirjoittamalla itsellesi kysymykset. Kuka asiaa hoitaa? Milloin tapaatte seuraavan kerran? Miten lapsi saa kertoa omista kokemuksistaan? Pyydä lopuksi yhteenveto siitä, mitä sovittiin.
Huoltajan tehtävien yleiskuvan löydät lapsen huoltajuuden oppaasta. Jos tarvitset omaan tilanteeseesi oikeudellista avustajaa, selvitä oikeusavun mahdollisuus.
Tämä opas on yleistä tietoa. OikeusGuru on tekoälypohjainen palvelu, ei lakimies eikä lastensuojeluviranomainen. Lastensuojeluilmoitus tehdään viranomaiselle, ei OikeusGurulle.
