Ositus – Miten ositus tehdään avioerossa

Ositus on se vaihe, jossa avioliiton taloudellinen loppuselvitys tehdään. Kun avioero on vireillä tai avioliitto on päättynyt puolison kuolemaan, puolisoiden avio-oikeuden alainen omaisuus ja velat selvitetään ja jaetaan. Käytännössä kyse on usein asunnosta, lainoista, säästöistä, autoista, yritysomaisuudesta ja siitä, kuka maksaa kenelle tasinkoa.

Ositus ei ole sama asia kuin avioero. Avioero päättää avioliiton henkilökohtaisen suhteen, mutta ositus ratkaisee varallisuussuhteen. Tämä ero unohtuu helposti, ja sitten vuosien päästä huomataan, ettei omaisuuden jakoa koskaan tehty kunnolla. Silloin riita saa mukavan historiallisen lisämausteen. Ei suositella.

Tämä artikkeli tarjoaa yleistä oikeudellista tietoa eikä korvaa lakimiehen neuvontaa.

Milloin ositus voidaan tehdä?

Ositus voidaan tehdä, kun avioeroasia on tullut vireille käräjäoikeudessa. Puolisoiden ei tarvitse odottaa lopullista avioerotuomiota, jos molemmat haluavat hoitaa omaisuusasiat aiemmin. Ositus voidaan tehdä myös puolison kuoleman jälkeen lesken ja kuolinpesän välillä.

Jos puolisoilla on avioehto, ensin katsotaan, mitä se sulkee pois avio-oikeudesta. Avioehto ei välttämättä poista kaikkea jaettavaa omaisuutta. Se voi koskea vain tiettyä omaisuutta, tulevaa omaisuutta, perintöä tai lahjaa. Siksi avioehto kannattaa lukea tarkasti eikä vain heiluttaa sitä pöydässä kuin taikakorttia.

Mitä omaisuutta osituksessa huomioidaan?

Lähtökohta on, että avio-oikeuden alainen nettovarallisuus lasketaan kummallekin puolisolle erikseen. Ensin listataan varat, sitten vähennetään velat. Tämän jälkeen verrataan puolisoiden nettovarallisuuksia.

Tyypillisiä varoja ovat:

• Asunto, kiinteistö tai vapaa-ajan asunto
• Pankkitilit, rahastot ja osakkeet
• Ajoneuvot ja arvokkaampi irtaimisto
• Yritysosuudet ja osakkeet
• Saamiset, esimerkiksi laina toiselle henkilölle
• Säästö- ja sijoitusvakuutukset

Tyypillisiä velkoja ovat:

• Asuntolainat
• Kulutusluotot ja luottokorttivelat
• Yritystoimintaan liittyvät henkilökohtaiset velat
• Verovelat
• Muut yksilöitävissä olevat velvoitteet

Osituksen kannalta ratkaisevaa on usein ositusperusteen syntyhetki eli yleensä avioeron vireilletulopäivä. Omaisuuden arvo voi kuitenkin määräytyä myöhemmän jakohetken mukaan. Juuri tässä kohtaa riitoja syntyy: toinen muistaa auton arvon uutena, toinen nettiauton halvimman vertailuilmoituksen mukaan. Molemmat ovat yleensä väärässä sopivalla tavalla.

Tasinko – miksi toinen maksaa toiselle?

Jos toisella puolisolla on enemmän avio-oikeuden alaista nettovarallisuutta, hän voi joutua maksamaan tasinkoa toiselle. Tasingon tarkoitus on tasata varallisuusero niin, että molemmat saavat yhtä suuren osuuden avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta.

Esimerkki:

• Puoliso A:n nettovarallisuus on 180 000 euroa
• Puoliso B:n nettovarallisuus on 60 000 euroa
• Yhteensä varallisuutta on 240 000 euroa
• Kummankin laskennallinen osuus on 120 000 euroa
• A maksaa B:lle tasinkoa 60 000 euroa

Tasinko voidaan maksaa rahana tai omaisuutena. Jos yhteinen asunto jää toiselle, tasingon ja lainavastuiden kanssa pitää olla erityisen tarkkana. Pankki ei välttämättä vapauta toista lainasta vain siksi, että ex-puolisot kirjoittivat paperiin kauniin ajatuksen. Pankki pitää omista sopimuksistaan kiinni. Yllättävää kuin sade marraskuussa.

Ositussopimus kannattaa tehdä kirjallisesti

Osituksesta kannattaa tehdä kirjallinen ositussopimus. Sopimukseen kirjataan vähintään puolisoiden tiedot, osituksen peruste, varat ja velat, omaisuuden jako, mahdollinen tasinko, maksuaikataulu ja vakuutus siitä, että ositus on lopullinen.

Kirjallinen sopimus suojaa molempia. Ilman sitä jää epäselväksi, onko jako tehty lopullisesti vai oliko kyse vain väliaikaisesta järjestelystä. Erityisen tärkeää kirjallinen sopimus on silloin, kun:

• Jaetaan asunto tai kiinteistö
• Toinen ottaa yhteisiä velkoja vastuulleen
• Tasingon maksu siirtyy myöhemmäksi
• Mukana on yritysvarallisuutta
• Toisella puolisolla on perintöä tai lahjoja
• Puolisoilla on avioehto

Ositussopimus on eri asia kuin avioerohakemus. Avioerohakemuksella avioero tulee vireille, ositussopimuksella varallisuus jaetaan.

Entä jos sopua ei synny?

Jos puolisot eivät pääse sopuun osituksesta, käräjäoikeudelta voidaan hakea pesänjakajaa. Pesänjakaja on ulkopuolinen juristi, joka toimittaa osituksen ja voi ratkaista riitaiset kysymykset. Se on toimiva mutta usein kallis tie, joten sovinto kannattaa selvittää ensin.

Pesänjakajaa voidaan tarvita esimerkiksi, jos toinen ei luovuta tietoja omaisuudestaan, omaisuuden arvosta riidellään, yritysomaisuuden käsittely on epäselvää tai toinen puoliso viivyttää jakoa tarkoituksella.

Tarkistuslista ennen ositusta

Ennen kuin allekirjoitat mitään, käy ainakin tämä läpi:

1. Onko avioero vireillä tai onko muu ositusperuste olemassa?
2. Onko avioehtoa, testamenttimääräyksiä tai lahjakirjoja?
3. Onko kaikki omaisuus ja velat listattu?
4. Onko arvoista ajantasaiset selvitykset?
5. Miten asunto, lainat ja vakuudet siirtyvät?
6. Maksetaanko tasinkoa ja millä aikataululla?
7. Vapauttaako pankki toisen velkavastuusta?
8. Onko sopimus päivätty, allekirjoitettu ja todistettu järkevästi?

Yleisimmät virheet osituksessa

Osituksessa toistuvat samat virheet vuodesta toiseen. Ensimmäinen on se, että omaisuutta ja velkoja ei listata kunnolla. Toinen on se, että yhteinen asunto ratkaistaan tunteella ennen kuin pankilta on kysytty mitään. Kolmas on se, että toinen puoliso maksaa tasinkoa epäselvällä aikataululla ilman vakuutta tai viivästysseuraamuksia.

Myös vero- ja varainsiirtoverokysymykset kannattaa tarkistaa, jos osituksessa siirtyy kiinteistö, asunto-osakkeita tai muuta merkittävää omaisuutta. Kaikki omaisuuden siirrot eivät ole verotuksellisesti samanlaisia. Jos mukana on yritys, arvostus voi vaatia kirjanpitäjän tai yritysjärjestelyihin perehtyneen asiantuntijan arviota.

Erityisen varovainen pitää olla silloin, jos toinen puoliso ehdottaa nopeaa allekirjoitusta ilman liitteitä. Ositussopimus voi olla lopullinen. Jälkikäteen korjaaminen on mahdollista vain rajatuissa tilanteissa, esimerkiksi jos sopimus on pätemätön, kohtuuttomuus on ilmeinen tai tietoja on salattu. Se on huonompi tie kuin rauhallinen tarkistus ennen allekirjoitusta.

Milloin kannattaa käyttää asiantuntijaa?

Asiantuntijaa kannattaa käyttää ainakin silloin, kun omaisuus on merkittävä, mukana on yritys, toinen puoliso asuu ulkomailla, varallisuutta on siirretty ennen eroa, avioehto on tulkinnanvarainen tai sopuun ei päästä. Sama koskee tilanteita, joissa toinen ei anna tietoja tileistä, veloista tai omaisuuden arvosta.

Jos kyse on vain selkeästä ja sovinnollisesta jaosta, valmis ositussopimus voi riittää. Silloinkin liitteet ja numerot pitää tarkistaa. Paperi ei muutu hyväksi sillä, että siinä on otsikko. Juridiikka on siinä mielessä ikävän konkreettista.

Jos tarvitset apua tilanteen jäsentelyyn tai sopimuksen sisällön tarkistamiseen, voit soittaa OikeusGuruun numeroon 0600 411 104. Saat yleistä oikeudellista neuvontaa siitä, mitä osituksessa kannattaa huomioida ennen kuin muste kuivuu väärään paperiin.