Perinnönjako – Miten perintö jaetaan perillisten kesken

# Perinnönjako – Miten perintö jaetaan perillisten kesken

Läheisen kuolema tuo mukanaan surun lisäksi käytännön asioita, joista yksi tärkeimmistä on perinnönjako. Miten vainajan omaisuus jaetaan perillisten kesken? Kuka saa mitäkin? Tässä kattavassa oppaassa käymme läpi perinnönjaon vaiheet alusta loppuun, perimysjärjestyksen, erilaiset jakotavat ja käytännön vinkit sujuvaan perinnönjakoon.

> Tämä artikkeli tarjoaa yleistä oikeudellista tietoa eikä korvaa lakimiehen neuvontaa.

Mikä on perinnönjako?

Perinnönjako tarkoittaa kuolinpesän omaisuuden jakamista perillisten ja mahdollisten testamentinsaajien kesken. Jako voidaan tehdä vasta perunkirjoituksen jälkeen ja sen jälkeen, kun kuolinpesän velat on maksettu. Perinnönjako on prosessi, joka voidaan toteuttaa joko sopimuksella tai pesänjakajan toimittamana.

Perinnönjako on juridinen toimenpide, joka siirtää omaisuuden omistuksen kuolinpesältä yksittäisille perillisille. Ennen jakoa omaisuus kuuluu kuolinpesälle yhteisesti, ja kaikki osakkaat hallitsevat sitä yhdessä.

Perinnönjaon ja pesänselvityksen ero

On tärkeää erottaa perinnönjako pesänselvityksestä:

• Pesänselvitys on prosessi, jossa kuolinpesän velat maksetaan, omaisuus selvitetään ja pesä saatetaan jakokuntoon
• Perinnönjako tapahtuu pesänselvityksen jälkeen ja tarkoittaa varsinaista omaisuuden jakamista perillisten kesken

Pesänselvitys on siis edellytys perinnönjaolle. Jakoa ei voida tehdä ennen kuin pesän tila on selvitetty ja velat maksettu.

Perimysjärjestys Suomessa

Suomessa perimysjärjestys perustuu perintökaaren säännöksiin. Perilliset jaetaan parenteeleihin eli perillisryhmiin, ja perintö jaetaan näiden ryhmien mukaan.

Ensimmäinen parenteeli – rintaperilliset

Ensisijaisia perillisiä ovat vainajan rintaperilliset eli lapset. Jos joku lapsista on kuollut ennen vainajaa, hänen lapsensa (vainajan lapsenlapset) perivät vanhempansa osuuden. Tätä kutsutaan sijaantuloperimykseksi.

Rintaperillisillä on lakiosaoikeus, mikä tarkoittaa, että he ovat oikeutettuja vähintään puoleen perintöosastaan, vaikka vainaja olisi testamentilla määrännyt toisin.

Toinen parenteeli – vainajan vanhemmat ja sisarukset

Jos vainajalla ei ole rintaperillisiä, perintö menee hänen vanhemmilleen. Jos toinen vanhemmista on kuollut, hänen osuutensa jaetaan vainajan sisarusten kesken. Sisarusten sijaan perivät heidän lapsensa, jos sisarus on kuollut.

Kolmas parenteeli – isovanhemmat

Jos toisenkaan parenteelin perillisiä ei ole, perintö menee vainajan isovanhemmille. Isovanhempien sijaan perivät heidän lapsensa eli vainajan tädit ja sedät. Serkut eivät kuitenkaan peri lakimääräisessä perimysjärjestyksessä.

Lesken asema

Leskellä on erityisasema perimysjärjestyksessä:

• Jos vainajalla ei ole rintaperillisiä, leski perii puolisonsa
• Leskellä on aina oikeus pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetty asunto, ellei lesken omaan omaisuuteen kuulu kodiksi sopivaa asuntoa
• Leski voi vedota tähän oikeuteen, vaikka vainajalla olisi rintaperillisiä

Perinnönjaon edellytykset

Ennen kuin perinnönjako voidaan toimittaa, seuraavien edellytysten on täytyttävä:

1. Perunkirjoitus on toimitettu

Perunkirjoitus on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta. Perukirja on asiakirja, jossa luetteloidaan vainajan ja mahdollisen lesken varat ja velat. Se toimii perinnönjaon pohjana.

2. Pesän velat on maksettu

Kuolinpesän velat on maksettava ennen perinnönjakoa. Jos velkoja ei voida maksaa pesän varoista, perilliset eivät pääsääntöisesti ole henkilökohtaisesti vastuussa veloista, ellei heidän voida katsoa laiminlyöneen perunkirjoitusta.

3. Mahdollinen ositus on tehty

Jos vainaja oli avioliitossa, ennen perinnönjakoa on tehtävä ositus. Osituksessa puolisoiden omaisuus jaetaan siten, että kumpikin puoliso tai hänen perillisensä saavat oman osuutensa avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta.

Perinnönjaon tavat

Perinnönjako voidaan toteuttaa kahdella tavalla: sopimusjakona tai toimitusjakona.

Sopimusjako

Sopimusjako on yleisin ja yksinkertaisin tapa jakaa perintö. Siinä kaikki kuolinpesän osakkaat sopivat yhdessä omaisuuden jakamisesta. Sopimusjako edellyttää kaikkien osakkaiden yksimielisyyttä.

Sopimusjako on vapaamuotoinen: osakkaat voivat sopia jaosta haluamallaan tavalla, kunhan kaikki ovat asiasta yksimieliset. Jako voi poiketa perintökaaren säännöksistä, jos osakkaat niin sopivat.

Sopimusjaon edut:

• Nopea ja joustava
• Ei pesänjakajan palkkiokustannuksia
• Osakkaat voivat sopia jaosta vapaasti
• Yleensä halvempi vaihtoehto

Sopimusjaon vaatimukset:

• Kaikkien osakkaiden allekirjoitus
• Kirjallinen muoto (suositeltavaa)
• Kahden esteettömän todistajan allekirjoitus

Toimitusjako (pesänjakajan toimittama jako)

Jos osakkaat eivät pääse sopimukseen perinnönjaosta, kuka tahansa osakkaista voi hakea käräjäoikeudelta pesänjakajan määräämistä. Pesänjakaja on yleensä asianajaja, joka toimittaa jaon puolueettomasti.

Pesänjakajan tehtävät:

• Selvittää pesän omaisuuden ja perillisten osuudet
• Kuulla osakkaita ja pyrkiä sovintoon
• Toimittaa jako, jos sopimusta ei synny
• Laatia jakokirja

Toimitusjaon kulku:

1. Osakaan hakemus käräjäoikeuteen pesänjakajan määräämiseksi
2. Käräjäoikeus määrää pesänjakajan
3. Pesänjakaja tutustuu pesän asioihin
4. Jakokokous, jossa osakkaita kuullaan
5. Pesänjakaja toimittaa jaon ja laatii jakokirjan
6. Osakkaat voivat moittia jakoa käräjäoikeudessa 6 kuukauden kuluessa

Perinnönjaon käytännön vaiheet

1. Omaisuuden arvostaminen

Ennen jakoa omaisuus on arvostettava. Perukirjassa on mainittu varojen arvot kuolinhetkellä, mutta jaossa käytetään yleensä omaisuuden käypää arvoa jakohetkellä. Jos osakkaat eivät pääse yksimielisyyteen arvoista, omaisuus voidaan arvioittaa ulkopuolisella arvioijalla.

Tyypillisesti arvostettavaa omaisuutta ovat:

• Kiinteistöt ja asunto-osakkeet
• Arvopaperit ja rahastot
• Ajoneuvot
• Pankkitalletukset
• Metsä- ja maaomaisuus
• Arvokas irtaimisto

2. Osituksen tekeminen

Jos vainaja oli avioliitossa, ositus tehdään ennen perinnönjakoa. Osituksessa selvitetään puolisoiden avio-oikeuden alaisen omaisuuden kokonaismäärä ja jaetaan se tasan. Jos vainajalla oli enemmän omaisuutta kuin leskellä, leski saa tasinkoa. Jos leskellä oli enemmän omaisuutta, lesken ei tarvitse maksaa tasinkoa kuolinpesälle (lesken tasinko-oikeus).

3. Testamentin huomioiminen

Jos vainaja on tehnyt testamentin, se otetaan huomioon perinnönjaossa. Testamentilla voidaan määrätä omaisuutta muille kuin lakimääräisille perillisille, mutta rintaperillisten lakiosaoikeutta ei voida testamentilla syrjäyttää.

Testamentti voi olla:

• Yleistestamentti: saaja saa tietyn murto-osan omaisuudesta
• Erityistestamentti (legaatti): saaja saa tietyn esineen tai rahasumman
• Hallintaoikeustestamentti: saaja saa oikeuden hallita omaisuutta (esim. asua asunnossa)

4. Varsinainen jako

Kun omaisuus on arvostettu, mahdollinen ositus tehty ja testamentti huomioitu, voidaan suorittaa varsinainen jako. Jako voidaan tehdä:

• Reaalisena jakona: kukin osakas saa tietyt omaisuuserät
• Lunastamisena: yksi osakas lunastaa toisen osuuden rahalla
• Myyntinä: omaisuus myydään ja myyntihinta jaetaan

5. Jakokirjan laatiminen

Perinnönjaosta laaditaan aina jakokirja. Sopimusjaossa jakokirjan allekirjoittavat kaikki osakkaat ja kaksi todistajaa. Toimitusjaossa jakokirjan allekirjoittaa pesänjakaja.

Jakokirjan tulee sisältää:

• Kuolinpesän osakkaiden tiedot
• Jaettavan omaisuuden erittely
• Kunkin osakkaan saama osuus
• Mahdolliset ennakkoperinnöt ja niiden huomioiminen
• Allekirjoitukset ja todistajat

Ennakkoperinnön vaikutus jakoon

Ennakkoperintö tarkoittaa vainajan elinaikanaan antamaa lahjaa, joka otetaan huomioon perinnönjaossa. Oletuksena kaikki vainajan rintaperillisille antamat lahjat ovat ennakkoperintöä, ellei lahjakirjassa ole toisin määrätty.

Ennakkoperintö lisätään laskennallisesti pesän varoihin ja vähennetään sen saaneen perillisen perintöosuudesta. Tämä tarkoittaa, että ennakkoperinnön saanut perillinen saa jaossa vähemmän kuin muut perilliset.

Jos ennakkoperinnön arvo ylittää perillisen perintöosuuden, perillisen ei tarvitse palauttaa ylimenevää osaa, ellei asiasta ole erikseen sovittu.

Kuolinpesän hallinto ennen jakoa

Ennen perinnönjakoa kuolinpesä on osakkaiden yhteishallinnossa. Tämä tarkoittaa, että:

• Päätökset tehdään yksimielisesti kaikkien osakkaiden kesken
• Yksittäinen osakas ei voi myydä pesän omaisuutta ilman muiden suostumusta
• Pesän juoksevat asiat (laskut, vakuutukset) hoidetaan yhteisesti
• Pesän varoista voidaan maksaa hautajaiskulut ja pesänselvityskulut

Perinnönjaon verotus

Perinnönjako itsessään ei aiheuta veroseuraamuksia, sillä perintövero määrätään perukirjan perusteella. Perintövero on maksettava kolmen kuukauden kuluessa verotuspäätöksestä.

Kuitenkin seuraavissa tilanteissa voi syntyä veroseuraamuksia:

• Luovutusvoittovero: Jos perittyä omaisuutta myydään myöhemmin, myyntivoitosta maksetaan pääomatuloveroa
• Varainsiirtovero: Jos perinnönjaossa osakas saa kiinteistön tai asunto-osakkeen, varainsiirtoveroa ei yleensä tarvitse maksaa, jos jako vastaa perintöosuuksia
• Lahjavero: Jos jaossa yksi osakas saa enemmän kuin perintöosuutensa oikeuttaa (ns. ylijako), ylimenevä osa voidaan katsoa lahjaksi

Perinnönjaon moittiminen

Jos osakas ei ole tyytyväinen pesänjakajan toimittamaan jakoon, hän voi moittia jakoa käräjäoikeudessa. Moitekanne on nostettava kuuden kuukauden kuluessa jaon toimittamisesta.

Moitteen perusteita voivat olla:

• Menettelyvirhe (esim. osakasta ei ole kuultu)
• Omaisuuden virheellinen arvostaminen
• Lain vastainen jako
• Testamentin virheellinen tulkinta

Sopimusjakoa ei voi moittia samalla tavalla, koska osakkaat ovat itse sopineet jaosta. Sopimusjako voidaan kuitenkin riitauttaa esimerkiksi pätemättömyysperusteella (pakko, petollinen viettely, erehdys).

Käytännön vinkkejä perinnönjakoon

1. Pyrkikää sopimukseen

Sopimusjako on lähes aina parempi vaihtoehto kuin toimitusjako. Se on nopeampi, halvempi ja joustavampi. Pyrkikää avoimeen keskusteluun ja kompromisseihin.

2. Hankkikaa ammattiapua tarvittaessa

Vaikka sopimusjako ei vaadi pesänjakajaa, monimutkaisten pesien kohdalla asianajajan apu on korvaamatonta. Erityisesti silloin, kun pesässä on paljon omaisuutta, useita perillisiä tai testamentti.

3. Dokumentoikaa kaikki

Pitäkää kirjaa kaikista pesään liittyvistä toimenpiteistä: maksetuista laskuista, myydystä omaisuudesta ja tehdyistä sopimuksista. Hyvä dokumentaatio vähentää riitoja.

4. Muistakaa verotus

Perintövero tulee maksaa ajoissa. Hakekaa tarvittaessa maksuaikaa verottajalta. Selvittäkää myös mahdolliset luovutusvoittoveroseuraamukset ennen omaisuuden myyntiä.

5. Älkää viivytelkö

Kuolinpesä voidaan pitää jakamattomana, mutta pitkään jatkunut yhteishallinto johtaa usein ongelmiin. Jokaisella osakkaalla on oikeus vaatia jakoa milloin tahansa.

Erityistilanteita perinnönjaossa

Alaikäinen perillinen

Jos perillinen on alaikäinen, hänen etujaan valvoo huoltaja. Huoltaja ei kuitenkaan voi edustaa lasta perinnönjaossa, jos huoltajan ja lapsen edut ovat ristiriidassa (esim. molemmat ovat osakkaita). Tällöin lapselle on haettava edunvalvojan sijainen maistraatista.

Ylivelkainen pesä

Jos kuolinpesän velat ylittävät varat, perilliset eivät saa mitään perinnönjaossa. Velkojilla on oikeus saada saatavansa pesän varoista ennen perillisiä.

Kuolinpesän jakamattomana pitäminen

Osakkaat voivat sopia kuolinpesän pitämisestä jakamattomana. Tämä voi olla järkevää esimerkiksi verotussyistä tai jos pesässä on kiinteistö, jota useat osakkaat haluavat käyttää. Jakamattomasta kuolinpesästä on tehtävä oma veroilmoitus vuosittain.

Yhteenveto

Perinnönjako on monivaiheinen prosessi, joka edellyttää huolellista valmistelua. Muista nämä pääkohdat:

1. Perunkirjoitus ensin – perinnönjakoa ei voi tehdä ennen perunkirjoitusta
2. Ositus ennen jakoa – jos vainaja oli naimisissa
3. Sopimusjako on paras – nopeampi, halvempi ja joustavampi kuin toimitusjako
4. Pesänjakaja tarvittaessa – jos osakkaat eivät pääse sopimukseen
5. Jakokirja aina – kirjallinen dokumentti jaon sisällöstä
6. Perintövero – maksetaan perukirjan perusteella, ei jaossa
7. Moiteoikeus – toimitusjakoa voi moittia 6 kk kuluessa

---

Tarvitsetko apua perinnönjaossa?

Perinnönjako voi olla monimutkainen ja tunteita herättävä prosessi. Jos sinulla on kysyttävää perinnönjaosta, lakiosasta, testamentin vaikutuksesta tai pesänjakajan hakemisesta, asiantuntijamme auttavat.

Soita OikeusGurulle – 0600 411 104, 0,98 €/min

Saat selkeät vastaukset perintöoikeuteen liittyviin kysymyksiisi.