Perukirja – Malli, sisältö ja laatimisohje

# Perukirja – Malli, sisältö ja laatimisohje

Kun läheinen ihminen kuolee, perunkirjoitus on yksi ensimmäisistä juridisista toimenpiteistä, joka tulee hoitaa. Perunkirjoituksen lopputulos on perukirja – asiakirja, joka toimii sekä vero-ilmoituksena Verohallinnolle että pohjana perinnönjaolle. Tässä oppaassa käymme yksityiskohtaisesti läpi, mitä perukirja sisältää, miten se laaditaan, mitä määräaikoja siihen liittyy ja miten vältät yleisimmät virheet.

> Tämä artikkeli tarjoaa yleistä oikeudellista tietoa eikä korvaa lakimiehen neuvontaa.

Mikä on perukirja?

Perukirja on perunkirjoitustilaisuudessa laadittava virallinen asiakirja, joka dokumentoi vainajan varallisuustilanteen kuolinhetkellä. Se on samalla perintöverotuksen perusta ja kuolinpesän osakkaiden luettelo.

Perukirja palvelee useita tarkoituksia:

• Perintöveroilmoitus – Verohallinto käyttää perukirjaa perintöveron määräämiseen
• Osakasluettelo – listaa kaikki kuolinpesän osakkaat eli perilliset
• Omaisuusluettelo – kattaa vainajan ja mahdollisen lesken varat ja velat
• Perinnönjaon pohja – toimii perustana myöhemmälle perinnönjaolle

Perukirjan oikeudellinen merkitys

Perukirja on pakollinen asiakirja. Perintökaaren mukaan perunkirjoitus on toimitettava jokaisen Suomessa vakinaisesti asuneen vainajan jälkeen. Perukirja on toimitettava Verohallinnolle kuukauden kuluessa perunkirjoitustilaisuudesta.

Perukirjaa tarvitaan myös käytännön asioiden hoitamisessa:

• Pankkitilien käyttöoikeuksien siirtäminen
• Kiinteistöjen lainhuudon hakeminen
• Arvopapereiden siirtäminen
• Vakuutuskorvausten hakeminen
• Vainajan velkojen selvittäminen

Perunkirjoituksen määräaika

Perunkirjoitus on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa kuolemantapauksesta. Tämä tarkoittaa, että perunkirjoitustilaisuus on pidettävä tässä ajassa.

Lisäajan hakeminen

Jos kolmen kuukauden määräaika ei riitä, lisäaikaa voi hakea Verohallinnolta. Lisäaikaa myönnetään yleensä perustellusta syystä, esimerkiksi:

• Vainajan omaisuustilanne on monimutkainen
• Osakkaita on vaikea tavoittaa
• Ulkomaista omaisuutta on paljon
• Pesänhoitajan valinta on viivästynyt

Lisäaikahakemus on tehtävä ennen alkuperäisen määräajan umpeutumista. Hakemuksen voi tehdä sähköisesti Verohallinnon verkkopalvelussa tai kirjallisesti.

Myöhästymisen seuraukset

Jos perunkirjoitus myöhästyy ilman hyväksyttyä lisäaikaa, seurauksena voi olla:

• Veronkorotus – Verohallinto voi määrätä perintöveroon korotuksen
• Arvioitu verotus – Verohallinto voi toimittaa verotuksen arvionvaraisesti
• Pahimmillaan laiminlyöntimaksu

Kuka toimittaa perunkirjoituksen?

Pesän ilmoittaja

Perunkirjoituksen keskeinen henkilö on pesän ilmoittaja. Pesän ilmoittaja on se osakas, joka tuntee kuolinpesän asiat parhaiten – tyypillisesti leski tai lapsi, joka on asunut vainajan kanssa.

Pesän ilmoittajan tehtävät:

• Koota tiedot vainajan varoista ja veloista
• Kutsua osakkaat ja muut asianosaiset perunkirjoitustilaisuuteen
• Antaa oikeat ja täydelliset tiedot perunkirjoituksessa
• Vahvistaa perukirjan tiedot valallaan

Uskotut miehet

Perunkirjoituksessa tulee olla kaksi uskottua miestä, jotka arvioivat pesän omaisuuden ja vahvistavat perukirjan oikeellisuuden. Uskottujen miesten tehtävät:

• Arvioida kuolinpesän omaisuuden arvo
• Merkitä varat ja velat perukirjaan
• Allekirjoittaa perukirja

Uskottujen miesten ei tarvitse olla juristeja, mutta heidän tulee olla täysi-ikäisiä ja oikeustoimikelpoisia. Käytännössä uskottuina miehinä toimivat usein:

• Asianajajat tai lakimiehet
• Pankkivirkailijat
• Perintöasioihin perehtyneet ammattilaiset
• Luotettavat tuttavat tai sukulaiset

Perukirjan sisältö – Mitä perukirjaan merkitään?

Perukirja noudattaa vakiintunutta rakennetta. Seuraavassa käydään läpi kaikki pakolliset kohdat.

1. Perunkirjoituksen perustiedot

Perukirjan alkuun merkitään:

• Perunkirjoituksen aika ja paikka
• Vainajan täydellinen nimi, henkilötunnus, kuolinpäivä ja viimeinen kotikunta
• Pesän ilmoittajan nimi ja suhde vainajaan
• Uskottujen miesten nimet

2. Osakasluettelo

Osakasluetteloon merkitään kaikki kuolinpesän osakkaat:

• Perilliset – lapset, lapsenlapset (perimysjärjestyksen mukaan)
• Leski – jos vainaja oli naimisissa
• Testamentinsaajat – jos vainaja oli tehnyt testamentin
• Toissijaiset perilliset – lesken jälkeen perivät henkilöt

Jokaisen osakkaan kohdalle merkitään nimi, henkilötunnus ja suhde vainajaan.

3. Testamentti ja avioehto

Jos vainaja oli tehnyt testamentin tai avioehdon, ne liitetään perukirjaan tai mainitaan siinä. Samoin merkitään:

• Ennakkoperinnöt
• Lahjoitukset, jotka voivat vaikuttaa perintöosuuksiin
• Mahdolliset henkivakuutukset ja niiden edunsaajat

4. Vainajan varat

Vainajan varat luetteloidaan ja arvostetaan kuolinhetken mukaiseen käypään arvoon:

Kiinteä omaisuus:

• Asunnot ja kiinteistöt
• Metsäpalstat
• Mökit ja vapaa-ajan asunnot

Irtain omaisuus:

• Pankkitalletukset (saldot kuolinpäivänä)
• Osakkeet ja rahastot (arvo kuolinpäivänä)
• Ajoneuvot
• Arvoesineet (korut, taide, keräilyesineet)
• Koti-irtaimisto (arvio)

Saatavat:

• Maksamattomat palkat
• Veronpalautukset
• Vakuutuskorvaukset
• Lainasaatavat

5. Vainajan velat

Velat luetteloidaan kattavasti:

• Asuntolainat
• Kulutusluotot
• Luottokorttivelat
• Maksamattomat laskut
• Verovelat
• Hautauskulut
• Perunkirjoituskulut

6. Lesken varat ja velat

Jos vainajalla oli puoliso, myös lesken varat ja velat merkitään perukirjaan. Tämä johtuu avio-oikeudesta – ositusta varten on tiedettävä molempien puolisoiden varallisuustilanne.

Lesken omaisuutta ei jaeta perillisille, mutta se vaikuttaa osituksen lopputulokseen ja siten perinnön määrään.

7. Allekirjoitukset

Perukirjan allekirjoittavat:

• Pesän ilmoittaja – vakuuttaa tiedot oikeiksi
• Uskotut miehet – vahvistavat, että omaisuus on arvioitu parhaan ymmärryksen mukaan

Perukirjan malli – Asiakirjan rakenne

Tyypillinen perukirja noudattaa seuraavaa rakennetta:

Otsikko: PERUKIRJA

Osio 1 – Perustiedot:

Perunkirjoituksen aika ja paikka, vainajan tiedot, pesän ilmoittaja, uskotut miehet.

Osio 2 – Osakkaat:

Luettelo kaikista kuolinpesän osakkaista henkilötietoineen.

Osio 3 – Tiedot avioehdosta, testamentista ja ennakkoperinnöistä:

Maininta asiakirjoista tai merkintä siitä, ettei niitä ole.

Osio 4 – Vainajan varat:

Yksityiskohtainen luettelo varoista arvoineen.

Osio 5 – Vainajan velat:

Luettelo kaikista veloista.

Osio 6 – Lesken varat ja velat (tarvittaessa):

Puolison varallisuustilanne.

Osio 7 – Allekirjoitukset:

Pesän ilmoittajan vala ja uskottujen miesten todistus.

Liitteet:

Sukuselvitys, testamentti, avioehto, tiliotteet, kiinteistöarviot.

Omaisuuden arvostaminen

Perukirjassa omaisuus arvostetaan käypään arvoon eli todennäköiseen myyntihintaan kuolinhetkellä.

Kiinteistöjen arvostaminen

Kiinteistöjen arvon voi selvittää useilla tavoilla:

• Kiinteistönvälittäjän arvio – yleisin tapa
• Kauppahintatilastot – Maanmittauslaitoksen tilastot vastaavista kaupoista
• Verottajan käyttämä arvo – Verohallinnon ohjearvot

Arvopapereiden arvostaminen

Pörssiosakkeet arvostetaan kuolinpäivän päätöskurssiin. Rahasto-osuudet arvostetaan kuolinpäivän lunastusarvoon. Listaamattomien yhtiöiden osakkeet arvostetaan nettovarallisuuden tai tuottoarvon perusteella.

Koti-irtaimiston arvostaminen

Tavallinen koti-irtaimisto arvostetaan yleensä kohtuulliseen arvoon. Erityisen arvokkaat esineet (taide, antiikki, keräilyesineet) arvostetaan erikseen.

Perunkirjoitustilaisuus – Miten se etenee?

Ennen tilaisuutta

1. Varaa aika – sovittakaa kaikille sopiva ajankohta 3 kuukauden sisällä
2. Kutsu osakkaat – todisteellinen kutsu kaikille osakkaille (kirjattu kirje tai muu todistettava tapa)
3. Hanki sukuselvitys – virkatodistukset vainajasta 15 ikävuodesta kuolemaan
4. Kerää omaisuustiedot – tiliotteet, lainatodistukset, kiinteistötiedot

Tilaisuudessa

1. Todetaan osallistujat ja valtakirjat
2. Pesän ilmoittaja esittää pesän omaisuuden
3. Uskotut miehet kirjaavat ja arvioivat omaisuuden
4. Osakkaat voivat esittää kysymyksiä ja huomautuksia
5. Perukirja allekirjoitetaan

Tilaisuuden jälkeen

1. Perukirja toimitetaan Verohallinnolle kuukauden kuluessa
2. Verohallinto tekee perintöverotuksen perukirjan perusteella
3. Perukirjan kopio säilytetään pesän asiakirjoissa

Yleisimmät virheet perukirjassa

1. Omaisuuden aliarvostaminen

Jotkut yrittävät ilmoittaa omaisuuden todellista arvoa alhaisempana säästääkseen perintöveroa. Verohallinto tarkistaa arvot ja voi oikaista ne. Aliarvostaminen voi johtaa veronkorotuksiin.

2. Varojen tai velkojen unohtaminen

Kaikki varat ja velat on ilmoitettava. Yleisesti unohdetaan:

• Ulkomaiset pankkitilit
• Henkivakuutusten kuolemantapaussummat
• Osuuskuntatilien osuusmaksut
• Maksamattomat verovelat

3. Puutteelliset sukuselvitykset

Sukuselvityksen tulee olla aukoton. Jos vainaja on muuttanut usein, virkatodistuksia tarvitaan kaikista seurakunnista tai maistraateista.

4. Kutsumatta jättäminen

Kaikki osakkaat on kutsuttava perunkirjoitukseen, vaikka heitä ei olisi tavoitettu. Kutsu on tehtävä todisteellisesti.

Täydennysperukirja

Jos perukirjan laatimisen jälkeen ilmaantuu uusia varoja tai velkoja, on laadittava täydennysperukirja. Täydennysperukirja laaditaan kuukauden kuluessa siitä, kun uusi omaisuus on tullut ilmi.

Täydennysperukirjaan merkitään:

• Viittaus alkuperäiseen perukirjaan
• Uudet varat tai velat
• Perustelut sille, miksi omaisuus ei ollut alkuperäisessä perukirjassa

Perunkirjoituksen kustannukset

Perunkirjoituksen hinta vaihtelee pesän laajuuden mukaan:

• Yksinkertainen pesä (vähän omaisuutta, selkeät suhteet): 300–600 €
• Keskikokoinen pesä (asunto, sijoituksia, useita osakkaita): 600–1 200 €
• Laaja pesä (yritysomaisuutta, ulkomaista omaisuutta, riitoja): 1 200–3 000 € tai enemmän

Perunkirjoituskulut ovat kuolinpesän velka, joka vähennetään perintöverotuksessa.

Voiko perunkirjoituksen tehdä itse?

Kyllä – perunkirjoituksen voi tehdä itse. Uskottujen miesten ei tarvitse olla ammattilaisia. Kuitenkin asiantuntija-apua kannattaa harkita, jos:

• Pesään kuuluu yritysvarallisuutta
• Osakkaita on paljon tai heidän välillään on erimielisyyksiä
• Vainajalla on ulkomaista omaisuutta
• Testamentti tai avioehto monimutkaistavat tilannetta
• Pesässä on ylivelkaisuutta

Sähköinen perunkirjoitus

Verohallinto kehittää jatkuvasti sähköisiä palveluitaan. Perukirjan voi nykyään toimittaa sähköisesti, ja useat palveluntarjoajat tarjoavat sähköistä perunkirjoitusta, jossa:

• Asiakirjat täytetään verkossa
• Sukuselvitykset tilataan sähköisesti
• Allekirjoitukset voidaan tehdä sähköisesti
• Perukirja toimitetaan suoraan Verohallinnolle

Usein kysytyt kysymykset

Voiko perunkirjoituksen toimittaa etänä?

Kyllä. Perunkirjoitustilaisuus voidaan pitää etäyhteydellä (esim. videokokouksena). Kaikkien osakkaiden ei tarvitse olla fyysisesti läsnä – riittää, että he ovat saaneet kutsun ja voivat osallistua tai lähettää valtakirjan.

Mitä tapahtuu, jos osakasta ei tavoiteta?

Jos osakasta ei tavoiteta, hänelle lähetetään kutsu viimeksi tunnettuun osoitteeseen kirjattuna kirjeenä. Perunkirjoitus voidaan toimittaa, vaikka osakas ei saavu paikalle, kunhan kutsu on lähetetty asianmukaisesti.

Tarvitaanko perukirjaan liitteitä?

Kyllä. Tyypillisiä liitteitä ovat: sukuselvitys, testamentti, avioehto, tiliotteet kuolinpäivältä, lainatodistukset, kiinteistöjen arviolausunnot ja henkivakuutusten todistukset.

Onko perukirja julkinen asiakirja?

Perukirja on luottamuksellinen asiakirja. Verohallinto ei luovuta perukirjaa ulkopuolisille ilman osakkaiden suostumusta tai laillista perustetta. Pankit ja viranomaiset voivat kuitenkin pyytää perukirjaa osakkaiden asioidessa.

Yhteenveto

Perukirja on kuolinpesän tärkein asiakirja, joka palvelee sekä verotusta että perinnönjakoa. Muista nämä pääkohdat:

1. Perunkirjoitus 3 kuukauden kuluessa kuolemasta
2. Perukirja Verohallinnolle kuukauden kuluessa tilaisuudesta
3. Kaikki varat ja velat on ilmoitettava käypään arvoon
4. Kaikki osakkaat on kutsuttava tilaisuuteen
5. Kaksi uskottua miestä arvioi ja allekirjoittaa
6. Sukuselvityksen tulee olla aukoton
7. Täydennysperukirja laaditaan, jos uutta omaisuutta löytyy

---

Tarvitsetko apua perukirjan laatimisessa?

Jos perunkirjoitukseen liittyvät asiat tuntuvat monimutkaisilta tai pesässä on erityistilanteita, asiantuntijamme auttavat sinua eteenpäin.

Soita OikeusGurulle – 0600 411 104, 0,98 €/min

Saat selkeät vastaukset perunkirjoitukseen ja perukirjaan liittyviin kysymyksiisi.