Perunkirjoitus – Mitä se tarkoittaa ja miten se tehdään

# Perunkirjoitus – Mitä se tarkoittaa ja miten se tehdään

Perunkirjoitus on yksi ensimmäisistä käytännön asioista, jotka pitää hoitaa läheisen kuoleman jälkeen. Se on lakisääteinen velvollisuus, jonka laiminlyönnillä voi olla vakavia seurauksia. Tässä oppaassa käymme läpi kaiken perunkirjoituksesta: mitä se tarkoittaa, kuka sen hoitaa, mitä asiakirjoja tarvitaan ja paljonko se maksaa.

> Tämä artikkeli tarjoaa yleistä oikeudellista tietoa eikä korvaa lakimiehen neuvontaa.

Mikä on perunkirjoitus?

Perunkirjoitus on tilaisuus, jossa kartoitetaan kuolleen henkilön eli vainajan varat ja velat kuolinhetkellä. Tilaisuuden tuloksena laaditaan perukirja, joka on virallinen asiakirja kuolinpesän taloudellisesta tilanteesta.

Perukirja palvelee useita tarkoituksia:

• Se on perintöveroilmoitus Verohallinnolle
• Se toimii pohjana perinnönjaolle
• Se on selvitys kuolinpesän osakkaista eli niistä, joilla on oikeus perintöön
• Se suojaa perillisiä, koska selkeyttää taloudellisen kokonaisuuden

Perunkirjoitus on pakollinen aina, kun henkilö kuolee – riippumatta siitä, onko hänellä omaisuutta tai perillisiä.

Perunkirjoituksen määräaika

Perunkirjoitus on toimitettava 3 kuukauden kuluessa kuolemasta. Tämä on ehdoton pääsääntö.

Jos kolme kuukautta ei riitä, voit hakea lisäaikaa Verohallinnolta. Lisäaikaa voi saada esimerkiksi, jos:

• Pesä on laaja ja monimutkainen
• Vainajalla on omaisuutta ulkomailla
• Tarvittavien asiakirjojen saaminen kestää
• Perilliset asuvat eri puolilla maata tai ulkomailla

Lisäaikahakemus on tehtävä ennen alkuperäisen määräajan päättymistä. Hakemus on vapaamuotoinen ja se lähetetään Verohallinnolle.

Mitä tapahtuu, jos perunkirjoitus myöhästyy?

Jos perunkirjoitusta ei toimiteta määräajassa eikä lisäaikaa ole haettu:

• Verohallinto voi määrätä veronkorotuksen perintöveroon
• Pahimmillaan osakkaat voivat joutua henkilökohtaiseen vastuuseen vainajan veloista

Myöhästyminen ei kuitenkaan tarkoita, ettei perunkirjoitusta voisi enää tehdä. Se on tehtävä joka tapauksessa, vaikka myöhässä.

Kuka vastaa perunkirjoituksesta?

Perunkirjoituksen järjestämisestä vastaa se kuolinpesän osakas, jonka hoidossa pesän omaisuus on. Käytännössä tämä on usein:

• Leski
• Vainajan kanssa asunut lapsi
• Muu henkilö, joka on hoitanut vainajan asioita

Pesän ilmoittaja

Perunkirjoituksessa on oltava pesän ilmoittaja. Hän on henkilö, joka tuntee vainajan taloudellisen tilanteen parhaiten ja antaa tiedot perukirjaan. Pesän ilmoittaja on yleensä leski tai joku lapsista.

Pesän ilmoittaja vakuuttaa, että perukirjaan merkityt tiedot ovat oikein. Tahallisesti väärien tietojen antaminen on rikos.

Uskotut miehet

Perunkirjoituksessa tarvitaan kaksi uskottua miestä. He ovat perunkirjoituksen "todistajia", jotka:

• Arvioivat pesän varat
• Allekirjoittavat perukirjan
• Vahvistavat, että perukirja on laadittu oikein

Uskotut miehet ovat yleensä perunkirjoituksen toimittava lakimies ja toinen asiantuntija, mutta käytännössä kuka tahansa täysivaltainen henkilö voi toimia uskottuna miehenä.

Miten perunkirjoitus etenee käytännössä?

Vaihe 1: Perunkirjoituksen valmistelu

Valmistelu alkaa heti kuoleman jälkeen. Ensimmäiset viikot kuluvat yleensä käytännön asioiden hoitamiseen, mutta perunkirjoitusta kannattaa alkaa valmistella mahdollisimman pian.

Selvitä kuolinpesän osakkaat:

Ensimmäiseksi on selvitettävä, ketkä ovat kuolinpesän osakkaita. Tarvitset:

• Vainajan katkeamattoman sukuselvityksen 15 vuoden iästä kuolinhetkeen – tämä tilataan seurakunnista tai Digi- ja väestötietovirastosta (DVV)
• Kaikkien perillisten virkatodistukset
• Jos vainaja oli naimisissa: lesken virkatodistus

Sukuselvityksen tarkoitus on varmistaa, ettei vainajalla ole tuntemattomia perillisiä (esimerkiksi tunnustettuja lapsia toisessa seurakunnassa).

Kartoita varat ja velat:

• Pankkitilien saldot kuolinpäivänä
• Kiinteistöt ja asunnot (arvo)
• Ajoneuvot
• Sijoitukset (osakkeet, rahastot)
• Vakuutukset (henkivakuutukset, kuolemanvaravakuutukset)
• Velat (asuntolaina, kulutusluotot, laskut)
• Muu omaisuus (taide, korut, keräilyesineet)

Kokoa asiakirjat:

• Testamentti, jos sellainen on
• Avioehtosopimus
• Mahdolliset lahjakirjat viimeiseltä kolmelta vuodelta
• Edellisen puolison perukirja, jos leski on aiemmin leskeksi jäänyt

Vaihe 2: Kutsu perunkirjoitustilaisuuteen

Kaikille kuolinpesän osakkaille on lähetettävä kutsu perunkirjoitustilaisuuteen. Kutsu on lähetettävä niin hyvissä ajoin, että kaikki ehtivät valmistautua – käytännössä vähintään 2 viikkoa ennen tilaisuutta.

Kutsu on lähetettävä myös:

• Leskelle (vaikka ei olisi perillinen)
• Testamentinsaajille
• Toissijaisille perillisille (esimerkiksi ensiksi kuolleen puolison perilliset)

Osakkaiden ei ole pakko osallistua perunkirjoitustilaisuuteen, mutta heillä on oikeus olla paikalla. Poissaolevaa osakasta voi edustaa valtakirjalla valtuutettu henkilö.

Vaihe 3: Perunkirjoitustilaisuus

Itse perunkirjoitustilaisuus on yleensä varsin muodollinen. Tilaisuudessa:

1. Uskotut miehet ja pesän ilmoittaja kokoontuvat (muut osakkaat voivat olla paikalla)
2. Pesän ilmoittaja antaa tiedot vainajan varoista ja veloista
3. Uskotut miehet arvioivat omaisuuden
4. Perukirja laaditaan ja allekirjoitetaan

Tilaisuus kestää yleensä 1–2 tuntia. Se voidaan pitää missä tahansa – lakitoimistossa, vainajan kotona tai vaikkapa verkon välityksellä.

Vaihe 4: Perukirjan toimittaminen

Valmis perukirja on toimitettava Verohallinnolle kuukauden kuluessa perunkirjoitustilaisuudesta. Perukirja toimii samalla perintöveroilmoituksena.

Perukirjan voi toimittaa:

• Sähköisesti OmaVerossa
• Postitse Verohallinnolle

Mitä perukirja sisältää?

Perukirja on virallinen asiakirja, joka sisältää tarkat tiedot kuolinpesästä. Sen rakenne on yleensä seuraava:

Perukirjan perustiedot

• Vainajan nimi, henkilötunnus, kuolinpäivä, viimeinen kotipaikka
• Perunkirjoituksen aika ja paikka
• Pesän ilmoittajan tiedot
• Uskottujen miesten tiedot

Kuolinpesän osakkaat

• Kaikkien osakkaiden nimet ja henkilötunnukset
• Sukulaisuussuhde vainajaan
• Testamentinsaajat

Vainajan varat

• Kiinteistöt ja asunnot (käypä arvo)
• Pankkitilit (saldo kuolinpäivänä)
• Arvopaperit ja sijoitukset
• Ajoneuvot
• Vakuutuskorvaukset
• Muu omaisuus

Vainajan velat

• Asuntolaina
• Muut lainat ja luotot
• Maksamattomat laskut
• Hautajaiskulut
• Perunkirjoituksen kulut

Lesken varat ja velat (jos vainaja oli naimisissa)

• Lesken omaisuus eritellään, koska se vaikuttaa ositukseen
• Lesken omaisuutta ei jaeta perillisille

Lisäselvitykset

• Testamentti
• Avioehtosopimus
• Ennakkoperinnöt ja lahjat viimeiseltä 3 vuodelta
• Henkivakuutuskorvaukset

Perunkirjoituksen kustannukset

Perunkirjoituksen hinta vaihtelee riippuen pesän laajuudesta ja siitä, kuka perunkirjoituksen tekee.

Lakimiehen tekemä perunkirjoitus

Useimmiten perunkirjoituksen hoitaa lakimies tai asianajaja. Tyypilliset kustannukset:

• Yksinkertainen pesä: 500–800 euroa
• Keskikokoinen pesä: 800–1 500 euroa
• Laaja tai monimutkainen pesä: 1 500–3 000 euroa tai enemmän

Hintaan vaikuttavat:

• Pesän osakkaiden lukumäärä
• Omaisuuserien määrä ja tyyppi
• Sukuselvitysten hankkiminen
• Mahdolliset ongelmatilanteet (esim. kadonnut testamentti, riitaiset osakkaat)

Pankin tekemä perunkirjoitus

Monet pankit tarjoavat perunkirjoituspalvelua. Pankin hinnat ovat yleensä 1 000–2 500 euroa. Pankin palvelu on kätevä, koska pankilla on valmiiksi tiedot vainajan pankkiasioista.

Itse tehty perunkirjoitus

Perunkirjoituksen voi tehdä myös itse. Laki ei vaadi, että perunkirjoituksen tekee lakimies. Tarvitset kuitenkin kaksi uskottua miestä.

Itse tekeminen sopii parhaiten, kun:

• Pesä on yksinkertainen (vähän omaisuutta, selkeät osakkaat)
• Sinulla on perusymmärrys perunkirjoitusprosessista
• Osakkaat ovat yksimielisiä

Varoitus: Jos pesä on monimutkainen tai osakkailla on erimielisyyksiä, ammattilaisen käyttö on vahvasti suositeltavaa.

Mistä kulut maksetaan?

Perunkirjoituksen kulut maksetaan kuolinpesän varoista. Ne ovat pesän velkaa ja vähennetään perukirjassa varoista.

Täydennysperukirja ja oikaisuvaatimus

Jos perunkirjoituksen jälkeen löytyy uusia varoja tai velkoja, on laadittava täydennysperukirja. Se on toimitettava kuukauden kuluessa siitä, kun uusi tieto tuli ilmi.

Tyypillisiä syitä täydennysperukirjalle:

• Löytyy pankkitili, jota ei tiedetty
• Vakuutuskorvaus tulee vasta perunkirjoituksen jälkeen
• Löytyy vanha velka

Erityistilanteita

Vainajalla ei ole omaisuutta

Perunkirjoitus on tehtävä silti. Perukirjaan merkitään, että vainajalla ei ole varoja. Myös varaton kuolinpesä on perunkirjoitettava.

Vainajalla on omaisuutta ulkomailla

Ulkomainen omaisuus merkitään perukirjaan normaalisti. Omaisuuden arvon selvittäminen voi kuitenkin olla hankalampaa, ja lisäajan hakeminen on usein tarpeen.

Vainajalla on yritys

Jos vainaja oli yrittäjä, yrityksen varat ja velat kuuluvat pesään (toiminimi) tai yrityksen osakkeet/osuudet arvostetaan perukirjassa (oy, ay, ky). Yrityspesissä ammattilaisen apu on käytännössä välttämätön.

Leski kuolee pian vainajan jälkeen

Jos molemmat puolisot kuolevat lyhyen ajan sisällä, kummallekin tehdään oma perunkirjoitus. Ensiksi kuolleen perukirja on tehtävä ensin.

Perunkirjoituksen jälkeen

Perunkirjoituksen jälkeen prosessi jatkuu seuraavasti:

1. Perukirja Verohallinnolle – kuukauden kuluessa tilaisuudesta
2. Perintöverotus – Verohallinto tekee perintöveropäätökset yleensä 6–12 kuukauden kuluessa
3. Ositus – jos vainaja oli naimisissa, tehdään ensin ositus
4. Perinnönjako – omaisuus jaetaan perillisten kesken

Muistilista: näin hoidat perunkirjoituksen

Tässä käytännöllinen muistilista perunkirjoituksen hoitamiseen:

• [ ] Tilaa sukuselvitys heti kuoleman jälkeen (voi kestää viikkoja)
• [ ] Tilaa virkatodistukset perillisistä
• [ ] Selvitä pankkitilien saldot kuolinpäivänä
• [ ] Tarkista vakuutukset ja mahdolliset korvaukset
• [ ] Selvitä kiinteistöjen ja asuntojen arvot
• [ ] Kokoa velkatiedot (lainat, laskut)
• [ ] Etsi testamentti ja avioehtosopimus
• [ ] Valitse uskotut miehet (tai ota yhteyttä lakimieheen)
• [ ] Lähetä kutsut osakkaille vähintään 2 viikkoa ennen
• [ ] Pidä perunkirjoitustilaisuus 3 kuukauden kuluessa
• [ ] Toimita perukirja Verohallinnolle kuukauden kuluessa tilaisuudesta

Usein kysytyt kysymykset

Onko perunkirjoitus pakollinen?

Kyllä. Perunkirjoitus on aina pakollinen, riippumatta pesän varallisuudesta tai perillisten lukumäärästä.

Voiko perunkirjoituksen tehdä itse?

Kyllä. Laki ei vaadi lakimiehen käyttöä. Tarvitset kuitenkin kaksi uskottua miestä. Yksinkertaisissa tapauksissa itse tekeminen on täysin mahdollista.

Kuinka kauan sukuselvityksen saaminen kestää?

Yleensä 2–6 viikkoa, riippuen siitä, kuinka monesta seurakunnasta tai DVV:n toimipisteestä tietoja tarvitaan.

Pitääkö kaikkien osakkaiden olla paikalla?

Ei. Osakkaiden ei ole pakko osallistua, mutta kaikille on lähetettävä kutsu. Poissaoleva osakas voi valtuuttaa toisen henkilön edustamaan itseään.

Mitä jos perukirjassa on virhe?

Vähäiset virheet voidaan korjata täydennysperukirjalla. Jos perintöverotus on jo tehty ja siinä on virhe, voit tehdä oikaisuvaatimuksen Verohallinnolle.

Yhteenveto

Perunkirjoitus on tärkeä ja pakollinen toimitus, joka on hoidettava 3 kuukauden kuluessa kuolemasta. Se ei ole monimutkainen, kunhan valmistautuu huolella ja kerää tarvittavat tiedot ajoissa.

Tärkeimmät muistettavat asiat:

1. Määräaika on 3 kuukautta – hae tarvittaessa lisäaikaa Verohallinnolta
2. Tilaa sukuselvitys heti – se kestää viikkoja
3. Kokoa varat ja velat – pankkisaldot, kiinteistöt, lainat
4. Kutsu osakkaat – vähintään 2 viikkoa ennen
5. Toimita perukirja Verohallinnolle – kuukauden kuluessa tilaisuudesta

---

Tarvitsetko apua perunkirjoituksessa?

Perunkirjoituksen hoitaminen voi tuntua hankalalta surun keskellä. Asiantuntijamme opastavat sinua prosessin joka vaiheessa.

Soita OikeusGurulle – 0600 411 104, 0,98 €/min

Autamme sinua perunkirjoituksen käytännön kysymyksissä.