Rikosilmoitus – Näin teet rikosilmoituksen oikein

# Rikosilmoitus – Näin teet rikosilmoituksen oikein

Oletko joutunut rikoksen uhriksi tai havainnut rikoksen? Rikosilmoituksen tekeminen on ensimmäinen askel kohti oikeuden toteutumista. Tässä oppaassa käymme läpi kaiken, mitä sinun tarvitsee tietää rikosilmoituksesta: miten se tehdään, missä sen voi tehdä, milloin se kannattaa tehdä ja mitä tapahtuu sen jälkeen.

> Tämä artikkeli tarjoaa yleistä oikeudellista tietoa eikä korvaa lakimiehen neuvontaa.

Mikä on rikosilmoitus?

Rikosilmoitus on ilmoitus poliisille siitä, että rikos on tapahtunut tai sen epäillään tapahtuneen. Ilmoituksen voi tehdä kuka tahansa – sinun ei tarvitse olla rikoksen uhri. Esimerkiksi silminnäkijä tai rikoksesta muuten tietävä henkilö voi tehdä ilmoituksen.

Rikosilmoitus ei ole sama asia kuin syytteen nostaminen. Ilmoitus käynnistää prosessin, jonka aikana poliisi arvioi, onko asiassa syytä käynnistää esitutkinta. Syytteen nostamisesta päättää myöhemmin syyttäjä.

Rikosilmoitus vs. tutkintapyyntö

On hyvä tietää, että rikosilmoituksen ja tutkintapyynnön välillä on pieni ero:

• Rikosilmoitus tarkoittaa yleensä sitä, että ilmoitat havaitsemastasi tai kokemastasi rikoksesta
• Tutkintapyyntö on muodollisempi pyyntö poliisille tutkia tiettyä asiaa rikoksena

Käytännössä molemmat johtavat samaan lopputulokseen: poliisi kirjaa asian ja arvioi, pitääkö esitutkinta aloittaa.

Milloin kannattaa tehdä rikosilmoitus?

Rikosilmoitus kannattaa tehdä aina, kun epäilet joutuneesi rikoksen kohteeksi. Tyypillisiä tilanteita ovat:

• Varkaus tai näpistys – esimerkiksi polkupyörän varastaminen tai murto asuntoon
• Pahoinpitely – fyysinen väkivalta, myös lievä
• Petos – esimerkiksi nettihuijaus, identiteettivarkaus tai myyntipetos
• Vahingonteko – auton naarmuttaminen, ikkunan rikkominen
• Uhkaus – vakava uhkaus henkeä tai terveyttä kohtaan
• Seksuaalirikokset – raiskaus, seksuaalinen häirintä, lapsiin kohdistuvat rikokset
• Lähisuhdeväkivalta – fyysinen tai henkinen väkivalta parisuhteessa tai perheessä
• Kunnianloukkaus – vakava kunnian loukkaaminen, esimerkiksi netissä
• Tietoverkkorikollisuus – hakkerointi, tietojenkalastelu, kiristyshaittaohjelmat

Tee ilmoitus mahdollisimman pian

Mitä nopeammin teet rikosilmoituksen, sen parempi. Tuoreessa tapauksessa todisteet ovat parhaimmillaan ja todistajien muistikuvat tarkkoja. Joissakin rikoksissa on myös vanhentumisaika, jonka jälkeen rikosta ei enää voida tutkia.

Vanhentumisajat vaihtelevat rikoksen vakavuuden mukaan:

• Lievät rikokset (esim. näpistys): 2 vuotta
• Perusmuotoiset rikokset (esim. varkaus): 5 vuotta
• Vakavat rikokset (esim. törkeä pahoinpitely): 10 vuotta
• Erittäin vakavat rikokset (esim. murha): ei vanhennu koskaan

Miten rikosilmoitus tehdään?

Rikosilmoituksen voi tehdä usealla tavalla. Valitse sinulle sopivin tapa tilanteen mukaan.

1. Sähköinen rikosilmoitus (poliisi.fi)

Helpoin tapa tehdä rikosilmoitus on poliisin verkkosivuilla osoitteessa poliisi.fi. Sähköinen rikosilmoitus sopii erityisesti tilanteisiin, joissa:

• Rikos ei vaadi välitöntä poliisin puuttumista
• Tekijä ei ole tiedossa tai ei ole paikalla
• Kyseessä on omaisuusrikos (varkaus, vahingonteko, petos)

Näin teet sähköisen rikosilmoituksen:

1. Mene osoitteeseen poliisi.fi ja etsi "Sähköinen rikosilmoitus"
2. Tunnistaudu pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella
3. Täytä lomake huolellisesti – kerro tapahtumat mahdollisimman tarkasti
4. Liitä mukaan todisteet, jos sinulla on niitä (kuvat, kuvakaappaukset, kuitit)
5. Lähetä ilmoitus

Saat ilmoituksesta vahvistuksen ja ilmoitusnumeron. Säilytä numero – tarvitset sitä, jos olet yhteydessä poliisiin asian tiimoilta.

2. Poliisiasemalla

Voit mennä mille tahansa poliisiasemalle tekemään rikosilmoituksen. Tämä on hyvä vaihtoehto, jos:

• Haluat kertoa asiasta henkilökohtaisesti
• Asia on monimutkainen ja vaikea selittää kirjallisesti
• Tarvitset neuvoja tilanteeseen

Poliisiasemalla sinua palvelee poliisin asiakaspalvelu. Ota mukaan henkilöllisyystodistus ja kaikki asiaan liittyvät todisteet.

3. Puhelimitse

Voit tehdä rikosilmoituksen myös soittamalla poliisin neuvontanumeroon 0295 419 800. Puhelimitse tehty ilmoitus sopii tilanteisiin, joissa et pääse poliisiasemalle tai verkkoon.

4. Hätänumero 112

Jos rikos on meneillään tai henki ja terveys ovat välittömässä vaarassa, soita aina hätänumeroon 112. Hätäkeskus lähettää poliisin paikalle ja rikosilmoitus kirjataan samalla.

Mitä tietoja rikosilmoituksessa tarvitaan?

Hyvä rikosilmoitus sisältää mahdollisimman tarkat tiedot tapahtuneesta. Kirjaa muistiin ainakin:

• Mitä tapahtui – kuvaa tapahtumat aikajärjestyksessä
• Milloin tapahtui – päivämäärä ja kellonaika mahdollisimman tarkasti
• Missä tapahtui – tarkka osoite tai paikka
• Kuka teki – epäillyn tuntomerkit, nimi jos tiedossa
• Todistajat – ketkä olivat paikalla, yhteystiedot
• Todisteet – valokuvat, kuvakaappaukset, kuitit, viestit
• Aiheutunut vahinko – esimerkiksi varastetun omaisuuden arvo

Vinkkejä hyvän rikosilmoituksen tekemiseen

• Ole rehellinen – kerro totuus, älä liioittele tai kaunistele
• Ole tarkka – yksityiskohdat auttavat poliisia tutkinnassa
• Säilytä todisteet – älä poista viestejä tai puhdista rikospaikkaa
• Kirjaa asiat ylös heti – muistikuvat heikkenevät nopeasti
• Ota valokuvia – vammoista, vahingoista, rikospaikasta

Mitä tapahtuu rikosilmoituksen jälkeen?

Rikosilmoituksen tekemisen jälkeen prosessi etenee yleensä seuraavasti:

1. Ilmoituksen kirjaaminen

Poliisi kirjaa ilmoituksen ja antaa sille ilmoitusnumeron. Tässä vaiheessa arvioidaan alustavasti, onko asiassa syytä epäillä rikosta.

2. Esitutkinnan aloittaminen tai rajoittaminen

Poliisilla on velvollisuus aloittaa esitutkinta, kun on syytä epäillä rikosta. Käytännössä kaikki ilmoitukset eivät kuitenkaan johda esitutkintaan. Poliisi voi:

• Aloittaa esitutkinnan – tutkinta käynnistyy normaalisti
• Rajoittaa esitutkinnan – syyttäjän kanssa sovitaan, ettei tutkintaa jatketa (esim. vähäinen rikos tai näyttöä ei ole riittävästi)
• Jättää ilmoituksen kirjaamatta rikoksena – jos ilmoituksen perusteella ei ole syytä epäillä rikosta

3. Esitutkinta

Jos esitutkinta aloitetaan, poliisi:

• Kuulustelee asianosaisia (uhri, epäilty, todistajat)
• Kerää todisteita
• Tekee teknistä tutkintaa tarvittaessa
• Kokoaa esitutkintapöytäkirjan

Esitutkinnan kesto vaihtelee. Yksinkertainen asia voi valmistua viikoissa, monimutkaisempi kuukausissa tai jopa vuosissa.

4. Syyteharkinta

Esitutkinnan valmistuttua asia siirtyy syyttäjälle. Syyttäjä päättää, nostetaanko syyte vai ei. Syyttäjä voi myös palauttaa asian poliisille lisätutkintaa varten.

5. Oikeudenkäynti

Jos syyte nostetaan, asia etenee käräjäoikeuteen. Oikeudenkäynnissä käsitellään näyttö ja kuullaan asianosaisia. Tuomioistuin tekee ratkaisun syyllisyydestä ja mahdollisesta rangaistuksesta.

Asianomistajan oikeudet

Rikoksen uhrina sinulla on tiettyjä oikeuksia prosessin aikana:

• Oikeus tulla kuulluksi – poliisi kuulustelee sinua esitutkinnassa
• Oikeus avustajaan – voit käyttää lakimiestä apunasi
• Oikeus vahingonkorvaukseen – voit vaatia korvausta rikoksen aiheuttamasta vahingosta
• Oikeus saada tietoa – poliisi ilmoittaa sinulle tutkinnan etenemisestä
• Oikeus tukipalveluihin – Rikosuhripäivystys (RIKU) tarjoaa ilmaista tukea

Rikosuhripäivystys (RIKU)

Jos olet joutunut rikoksen uhriksi, voit ottaa yhteyttä Rikosuhripäivystykseen. RIKU tarjoaa:

• Neuvontaa ja tukea
• Apua rikosilmoituksen tekemisessä
• Tietoa oikeuksistasi
• Vertaistukea

RIKUn puhelinnumero on 116 006 (maksuton).

Usein kysytyt kysymykset

Maksaako rikosilmoituksen tekeminen?

Ei. Rikosilmoituksen tekeminen on aina ilmaista.

Voinko tehdä rikosilmoituksen nimettömänä?

Varsinaista rikosilmoitusta ei voi tehdä nimettömänä, koska poliisi tarvitsee ilmoittajan tiedot. Voit kuitenkin antaa poliisille vihjeen nimettömänä esimerkiksi nettivinkin kautta.

Mitä jos en ole varma, onko kyseessä rikos?

Tee silti ilmoitus. Poliisi arvioi, täyttääkö teko rikoksen tunnusmerkistön. On parempi tehdä ilmoitus turhaan kuin jättää tekemättä.

Voiko rikosilmoituksen perua?

Rikosilmoitusta ei varsinaisesti "peruta". Osa rikoksista on niin sanottuja asianomistajarikoksia, joissa poliisi ei tutki asiaa, jos uhri peruuttaa vaatimuksensa. Osa rikoksista on kuitenkin virallisen syytteen alaisia, jolloin poliisi tutkii riippumatta uhrin toiveista.

Mitä jos poliisi ei tutki asiaani?

Jos poliisi päättää olla tutkimatta asiaa, sinulla on oikeus saattaa asia syyttäjän arvioitavaksi. Voit myös kannella poliisin toiminnasta.

Joutuuko rikosilmoituksen tekijä vastuuseen?

Rikosilmoituksen tekemisestä ei joudu vastuuseen, kunhan ilmoitus tehdään vilpittömässä mielessä. Sen sijaan tahallisesti perätön rikosilmoitus on itsessään rikos (perätön ilmianto).

Yhteenveto

Rikosilmoituksen tekeminen on tärkeä oikeutesi ja joskus myös velvollisuutesi. Muista nämä pääkohdat:

1. Tee ilmoitus mahdollisimman pian – todisteet ja muistikuvat ovat tuoreimmillaan
2. Kerää todisteet talteen – valokuvat, viestit, kuitit
3. Ole tarkka ja rehellinen – yksityiskohdat auttavat tutkintaa
4. Säilytä ilmoitusnumero – tarvitset sitä myöhemmin
5. Käytä tukipalveluita – RIKU ja muut tahot auttavat ilmaiseksi

---

Tarvitsetko oikeudellista neuvontaa?

Jos sinulla on kysyttävää rikosilmoituksesta tai muusta oikeudellisesta asiasta, asiantuntijamme auttavat sinua.

Soita OikeusGurulle – 0600 411 104, 0,98 €/min

Saat nopeasti vastauksia kysymyksiisi koulutetulta neuvonnalta.