Sijaishuollossa lapsen hoito ja kasvatus järjestetään kodin ulkopuolella, esimerkiksi sijaisperheessä tai lastensuojelulaitoksessa. Lapsella on sielläkin oikeus tulla kuulluksi, käydä koulua ja pitää yhteyttä läheisiinsä. Sijoitus ei poista näitä oikeuksia, vaikka arjen järjestelyt muuttuvat.
Kun muutto on edessä, aloita käytännön kysymyksistä: kuka vastaa lapsen asioista, missä koulu jatkuu ja miten yhteydenpito järjestetään? Tässä oppaassa käsitellään sijoituspaikan valintaa ja elämää sijoituksen aikana. Sijoituksen perusteista ja päätöksen riitauttamisesta kerrotaan erikseen huostaanotto-oppaassa.
Mitä sijaishuolto tarkoittaa?
Lastensuojelulain 49 §:ssä sijaishuolto liittyy huostaanottoon, kiireelliseen sijoitukseen tai hallintotuomioistuimen väliaikaiseen määräykseen. Hoito voidaan järjestää perhehoitona, laitoshuoltona tai muulla lapsen tarpeisiin sopivalla tavalla.
Kaikki kodin ulkopuolella asuminen ei siis ole lain tarkoittamaa sijaishuoltoa. Esimerkiksi sijoitus avohuollon tukitoimena perustuu eri säännöksiin. Tarkista päätöksestä, millä perusteella lapsi on sijoitettu. Tällä on merkitystä muun muassa siihen, mitä rajoituksia voidaan käyttää.
Perhehoito vai laitoshoito?
Perhehoidossa lapsi elää perheen arkea perhehoitajien kanssa. Sijaisperhe voi olla myös lapselle ennestään tuttu läheisperhe, jos se soveltuu tehtävään. Ammatillinen perhehoito on oma perhehoidon muotonsa, jossa hoitajien ammatilliselle osaamiselle asetetaan lisävaatimuksia. Perhehoidon lähtökohdista säädetään perhehoitolain 1–6 §:ssä.
Laitoshoitoa järjestetään lastenkodeissa, koulukodeissa ja muissa niihin rinnastettavissa lastensuojelulaitoksissa. Lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaa henkilökunta. Laitoshoito voi olla tarpeen, kun lapsi tarvitsee tukea, jota perhehoidossa ei pystytä riittävien tukitoimienkaan avulla järjestämään hänen etunsa mukaisesti.
Ratkaisua ei tehdä vain paikan nimen perusteella. Lastensuojelulain 50 § ohjaa arvioimaan lapsen tarpeita, sijoituksen perusteita ja hoidon jatkuvuutta. Myös sisarussuhteet ja muut läheiset ihmissuhteet on otettava huomioon. Lapsen kielellinen, kulttuurinen ja uskonnollinen tausta huomioidaan mahdollisuuksien mukaan.
Kysy sosiaalityöntekijältä, miten ehdotettu paikka vastaa juuri tämän lapsen tarpeisiin. Jos lapsella on jo toimiva koulunkäynnin tuki tai hoitosuhde, selvitä ennen muuttoa, voiko se jatkua. Kerro myös sisaruksista ja muista ihmisistä, joiden yhteyden säilyminen on lapselle tärkeää.
Lapsen mielipide kuuluu paikan valintaan ja arkeen
Lapsen toiveita ja mielipidettä on selvitettävä hänen ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti. Tämä koskee myös alle 12-vuotiaita. Lapsen mielipide ei yksin ratkaise sijoituspaikkaa, mutta sitä ei saa sivuuttaa vain siksi, että aikuiset ovat eri mieltä. Velvollisuus perustuu lastensuojelulain 20 §:ään.
Käytännössä lapselta kannattaa kysyä esimerkiksi, mikä uudessa paikassa huolestuttaa, ketä hän haluaa tavata ja mitä tuttua hän haluaisi säilyttää arjessaan. Lapsen ei tarvitse osata puhua viranomaisten käsitteillä. Myös Pirkanmaan hyvinvointialueen ohje sijoitettavalle lapselle kannustaa kertomaan omista toiveista ja kokemuksista sosiaalityöntekijälle.
Lapselle pitää selittää ymmärrettävästi, miksi hänet on otettu huostaan ja mitä hänen asiassaan tapahtuu. Hänelle on järjestettävä riittävästi mahdollisuuksia keskustella henkilökohtaisesti oman sosiaalityöntekijänsä tai muun lastensuojelun työntekijän kanssa ilman muiden läsnäoloa. Tästä säädetään lastensuojelulain 53 §:ssä.
Mitä asiakassuunnitelmaan kirjataan?
Asiakassuunnitelmassa sovitaan työn tavoitteista ja kirjataan tarvittava tuki. Huostaan otetun lapsen suunnitelmaan kuuluvat myös koulutuksen ja terveydenhuollon järjestäminen, yhteydenpito läheisiin sekä lapsen edun mukainen tavoite perheen jälleenyhdistämisestä. Suunnitelma ei tarkoita lupausta tietystä kotiinpaluupäivästä.
Suunnitelma laaditaan lähtökohtaisesti yhteistyössä lapsen ja huoltajan sekä tarvittavien muiden läheisten ja ammattilaisten kanssa. Myös eriävät näkemykset on kirjattava. Jos olet eri mieltä vaikkapa lapsen tuen tarpeesta, pyydä, että oma kantasi näkyy asiakirjassa. Suunnitelmaa tarkistetaan tarvittaessa, tavallisessa perhe- ja laitoshoidossa vähintään kerran vuodessa. Säännökset ovat lastensuojelulain 30 §:ssä.
Pyydä neuvottelussa vastaukset ainakin näihin arjen kysymyksiin:
- Kuka hoitaa koulunkäynnin järjestelyt ja tarvittavan oppimisen tuen?
- Miten lapsen tutkimukset, lääkitys ja muu hoito jatkuvat?
- Milloin ja miten lapsi tapaa läheisiään, ja kuka järjestää matkat?
- Miten lapsi tavoittaa oman sosiaalityöntekijänsä?
- Milloin suunnitelman toteutumista arvioidaan seuraavan kerran?
Huostaanotto ei itsessään poista huoltajuutta, mutta se muuttaa päätösvaltaa lapsen asioissa. Tätä eroa käsitellään huostaanoton ja huoltajuuden oppaassa.
Koulu, hoito ja omat käyttövarat
Sijoituksen aikana lapsella on oikeus varhaiskasvatukseen ja opetukseen niitä koskevien lakien mukaisesti. Järjestelyt on kirjattava asiakassuunnitelmaan. Sijoituksen valmistelussa ja sen aikana lastensuojelun on tehtävä yhteistyötä opetuksen järjestäjän kanssa. Lastensuojelulain 52 a § koskee näitä velvollisuuksia.
Lapsen terveydentila tutkitaan sijoituksen yhteydessä, ellei sitä ole jo tutkittu tai lapsen hoidon järjestämistä varten ole muuten riittäviä tietoja. Jos hoitokäynti jää muuton vuoksi toteutumatta, kerro siitä heti lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle. Terveydentilan selvittämisestä säädetään lain 51 §:ssä.
Lapselle annetaan kuukausittain käyttövaroja henkilökohtaisiin tarpeisiin. Alle 15-vuotiaan määrä perustuu yksilölliseen tarpeeseen. Vähintään 15-vuotiaan lakisääteinen vähimmäismäärä on sidottu elatustuen määrään. Lapsi saa itse päättää käyttövarojensa käytöstä. Opintoja ja harrastuksia tuetaan tarvittaessa erikseen; niitä varten annettava tuki ei korvaa käyttövaroja. Pyydä sijoituspaikalta tieto maksettavasta määrästä ja maksupäivästä. Perusteet löytyvät lastensuojelulain 55 §:stä.
Yhteydenpito vanhempiin, sisaruksiin ja muihin läheisiin
Lähtökohtana ovat lapselle tärkeiden ja turvallisten ihmissuhteiden säilyminen sekä tapaamisten ja muun yhteydenpidon tukeminen. Sijoituspaikan etäisyys ei saa muodostua yhteydenpidon esteeksi. Näistä velvollisuuksista säädetään lastensuojelulain 54 §:ssä.
Kirjatkaa käytännön järjestelyt riittävän tarkasti. Pelkkä maininta yhteydenpidon tukemisesta ei vielä kerro, milloin lapsi voi tavata sisaruksiaan tai miten puhelut hoidetaan. Lapsen oma kokemus tapaamisista on kuultava, eikä yhteydenpitoa saa järjestää vain aikuisten toiveiden mukaan.
Jos yhteydenpidosta ei päästä sopuun ja sitä rajoitetaan, tarvitaan laissa säädetty peruste ja määräaikainen päätös. Esimerkiksi lapsen turvallisuuden vaarantuminen voi olla rajoituksen peruste. Myös lapsen oma vastustus voi olla peruste lain edellytysten täyttyessä. Päätöksestä pitää käydä ilmi rajoituksen syy, ketä se koskee ja miten yhteydenpitoa rajoitetaan. Säännökset ovat lastensuojelulain 62–63 §:ssä.
Pyydä päätös muutoksenhakuohjeineen, jos sovittu puhelu tai tapaaminen estetään eikä kyse ole yhteisesti sovitusta järjestelystä. Yhteydenpidon rajoittamiseen ei riitä pelkkä vetoaminen sijoituspaikan yleiseen käytäntöön.
Arjen säännöt ja oikeuksien rajoittaminen ovat eri asioita
Lapselle voidaan asettaa hänen ikäänsä ja kehitystasoonsa sopivia arjen rajoja. Nukkumaanmenoajoista keskusteleminen on eri asia kuin lastensuojelulain mukainen liikkumisvapauden tai yhteydenpidon rajoittaminen. Rajoitustoimenpiteitä ei saa käyttää rangaistuksena. Lapsen ihmisarvoa on kunnioitettava myös vaikeassa tilanteessa. Perusteet löytyvät lain 4 a §:stä ja 61 a §:stä.
Perhehoidon ja laitoshoidon toimivaltuudet eivät ole samat. Lokakuun 2026 alusta voimassa oleva laki sisältää kuitenkin myös perhehoitoa koskevia säännöksiä esimerkiksi tiettyjen aineiden ja esineiden poisottamisesta sekä luvatta poissa olevan lapsen palauttamisesta. Ei siis ole oikein sanoa, että perhehoidossa voitaisiin rajoittaa ainoastaan yhteydenpitoa.
Jos esimerkiksi puhelin otetaan pois, pyydä selvittämään toimenpiteen peruste, kesto, päätöksentekijä ja se, miten lapsi voi silti pitää yhteyttä läheisiin. Laitteen poisottaminen ja yhteydenpidon rajoittaminen ovat eri asioita. Uudet 4 b–4 c §:t sisältävät poisottamisen ehdot ja päätöksenteon; 69 d § koskee perhehoidosta luvatta poissa olevan lapsen etsintää ja palauttamista. Viimeksi mainittu tehtävä kuuluu toimivaltaiselle sosiaalihuollon viranhaltijalle, ei perhehoitajalle itselleen.
Jos lapsella on huono olla tai oikeudet eivät toteudu
Ota yhteyttä lapsen asioista vastaavaan sosiaalityöntekijään. Lapsi voi ottaa yhteyttä myös itse ja pyytää keskustelua ilman sijoituspaikan aikuisia. Kuvaa mahdollisimman tarkasti, mitä tapahtui, milloin ja miten tilanne vaikutti lapseen. Jos asia koskee esimerkiksi puhelimen poisottoa, liitä mukaan saamasi päätös tai kerro, ettei päätöstä ole annettu.
Pyydä työntekijää arvioimaan, miten tilanne korjataan ja vastaako sijoituspaikka edelleen lapsen tarpeisiin. Lastensuojelun on myös annettava lapselle ja hänen lailliselle edustajalleen ymmärrettävät tiedot päätöksistä, oikeussuojakeinoista ja oikeusavun mahdollisuudesta. Tästä säädetään lastensuojelulain 32 a §:ssä.
Jos haluat muutosta päätökseen, noudata sen muutoksenhakuohjetta ja määräaikaa. Älä jää odottamaan keskustelun tai epäkohtaa koskevan selvittelyn tulosta niin pitkään, että valitusaika kuluu umpeen. Oikeudellisen avustajan hankkimisesta kerrotaan oikeusapuoppaassamme.
OikeusGuru on tekoälypohjainen tietopalvelu, ei lakimies eikä viranomainen. Yleistä tietoa voi kysyä numerosta 0600 411 104. Hinta on 0,98 €/min + pvm/mpm. Lapsen omaan tilanteeseen liittyvät hoito- ja turvallisuushuolet kuuluvat hänen asioistaan vastaavalle lastensuojelulle.
Lähteet ja ajantasaisuus
Tiedot on tarkistettu 4.10.2026. Opas käsittelee Manner-Suomen sijaishuoltoa. Lain 523/2026 muutokset tulivat pääosin voimaan 1.10.2026. Kuntouttavaa suljettua laitospalvelua koskevat 49 a–49 e § sekä 71 § tulevat voimaan vasta 1.1.2027, eikä niitä kuvata tässä jo käytössä olevana palveluna. Ennen muutoksen voimaantuloa tehtyihin päätöksiin liittyy siirtymäsäännöksiä.
