Avioerolaki – Mitä laki sanoo avioerosta Suomessa

# Avioerolaki – Mitä laki sanoo avioerosta Suomessa

Avioero on yksi elämän suurimmista muutoksista, ja siihen liittyy paljon juridisia kysymyksiä. Suomessa avioeroa säätelee pääasiassa avioliittolaki, mutta myös muita lakeja sovelletaan eri tilanteissa. Tässä oppaassa käymme läpi kaiken oleellisen avioerolakiin liittyen: miten avioero myönnetään, miten omaisuus jaetaan, miten lasten asiat ratkaistaan ja mitä oikeuksia ja velvollisuuksia eroon liittyy.

> Tämä artikkeli tarjoaa yleistä oikeudellista tietoa eikä korvaa lakimiehen neuvontaa.

Avioeron oikeudellinen perusta

Suomessa avioeroa säätelee ensisijaisesti avioliittolaki (234/1929). Lain mukaan avioeron saa käytännössä kuka tahansa aviopuoliso ilman erityistä syytä – Suomessa ei tarvitse todistaa puolison syyllisyyttä tai perustella erohalua. Tämä on merkittävä ero moniin muihin maihin.

Avioero ilman syytä

Suomen järjestelmän perusperiaate on, että kumpi tahansa puoliso voi hakea avioeroa ilman perusteluja. Puolison ei tarvitse suostua eroon. Tämä tarkoittaa, että:

• Avioeron saa aina, kun haluaa
• Puolison ei tarvitse suostua eroon
• Syyllisyyskysymystä ei arvioida
• Avioero voidaan myöntää, vaikka toinen vastustaa

Kaksivaiheinen prosessi

Avioliittolain mukaan avioero myönnetään pääsääntöisesti kaksivaiheisessa prosessissa:

1. Ensimmäinen vaihe: Avioerohakemus jätetään käräjäoikeuteen. Tästä alkaa harkinta-aika.
2. Toinen vaihe: Harkinta-ajan (6 kuukautta) jälkeen tehdään toisen vaiheen hakemus, ja käräjäoikeus myöntää avioeron.

Avioero ilman harkinta-aikaa

Poikkeuksena harkinta-ajasta avioero voidaan myöntää välittömästi, jos puolisot ovat asuneet erillään keskeytyksettä viimeiset 2 vuotta. Tässä tapauksessa harkinta-aikaa ei tarvita.

Avioerohakemus käräjäoikeuteen

Avioerohakemus jätetään sen paikkakunnan käräjäoikeuteen, jonka tuomiopiirissä puolisoilla tai toisella heistä on kotipaikka.

Yhteinen vai yksin tehty hakemus?

Hakemuksen voi tehdä:

• Yhdessä – molemmat puolisot allekirjoittavat hakemuksen
• Yksin – toinen puoliso hakee yksin, jolloin toiselle annetaan tilaisuus tulla kuulluksi

Käytännössä molemmat tavat johtavat samaan lopputulokseen. Yhteinen hakemus on nopeampi, koska kuulemisvaihetta ei tarvita.

Hakemuksen sisältö

Avioerohakemuksessa ilmoitetaan:

• Puolisoiden nimet ja henkilötunnukset
• Vihkimispäivä
• Yhteisten alaikäisten lasten tiedot
• Mahdolliset vaatimukset liitännäisasioissa (huoltajuus, elatus, asuminen)

Oikeudenkäyntimaksu

Avioerohakemuksesta peritään oikeudenkäyntimaksu. Vuonna 2026 maksu on noin 270 euroa per vaihe. Jos puolisot hakevat yhdessä, maksu peritään vain kerran per vaihe.

Harkinta-aika

Harkinta-aika on avioerolain keskeisiä elementtejä. Sen tarkoituksena on varmistaa, ettei avioeroa tehdä hätiköiden.

Harkinta-ajan kesto

Harkinta-aika on vähintään 6 kuukautta ja enintään 1 vuosi. Harkinta-aika alkaa siitä, kun:

• Yhteinen hakemus on jätetty käräjäoikeuteen, tai
• Yksin tehty hakemus on annettu tiedoksi toiselle puolisolle

Mitä harkinta-aikana tapahtuu?

Harkinta-ajan aikana:

• Puolisot voivat sovitella ja harkita päätöstään
• Kumpikaan ei ole velvollinen muuttamaan pois yhteisestä kodista
• Puolisot voivat sopia lasten huoltajuudesta, elatuksesta ja omaisuuden jaosta
• Puolisot voivat hakea tuomioistuimelta väliaikaisia määräyksiä esim. lasten asumisesta

Toisen vaiheen hakemus

Harkinta-ajan päätyttyä (6 kuukautta) toinen tai molemmat puolisot voivat jättää toisen vaiheen hakemuksen. Tämä on tehtävä vuoden kuluessa harkinta-ajan alkamisesta. Jos hakemusta ei jätetä ajoissa, prosessi raukeaa ja se on aloitettava alusta.

Omaisuuden jako avioerossa

Avioeron yhteydessä puolisoiden omaisuus jaetaan. Tätä kutsutaan ositukseksi. Ositus perustuu avioliittolain säännöksiin avio-oikeudesta.

Avio-oikeus

Avioliittolain mukaan puolisoilla on avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Tämä tarkoittaa, että avioerossa kummallakin puolisolla on oikeus saada puolet puolisoiden yhteenlasketusta omaisuudesta.

Miten ositus toimii?

Ositus etenee seuraavasti:

1. Omaisuuden luettelo: Selvitetään kummankin puolison omaisuus ja velat
2. Avio-osa lasketaan: Kummankin puolison netto-omaisuus lasketaan (omaisuus miinus velat)
3. Tasingon maksu: Varakkaampi puoliso maksaa vähemmän omistavalle tasingon eli tasauserän

Esimerkki:

• Puoliso A:n netto-omaisuus: 200 000 €
• Puoliso B:n netto-omaisuus: 100 000 €
• Yhteensä: 300 000 €
• Kummankin avio-osa: 150 000 €
• A maksaa B:lle tasingon: 50 000 €

Avioehdon vaikutus

Jos puolisoilla on avioehto, se vaikuttaa ositukseen. Avioehdolla voidaan rajata avio-oikeutta kokonaan tai osittain. Esimerkiksi:

• Täysi avioehto: Kumpikaan ei saa tasingoa – kumpikin pitää oman omaisuutensa
• Osittainen avioehto: Tietty omaisuus (esim. perintönä saatu) jää osituksen ulkopuolelle
• Yksipuolinen avioehto: Vain toisen puolison omaisuus rajataan pois osituksesta

Osituksen sovittelu

Tuomioistuin voi sovitella ositusta, jos lopputulos olisi kohtuuton. Sovittelua voidaan hakea esimerkiksi silloin, kun:

• Avioliitto on ollut lyhyt
• Puoliso ei ole millään tavoin osallistunut toisen omaisuuden kartuttamiseen
• Ositus johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen muuten

Pesänjakaja

Jos puolisot eivät pääse sopimukseen osituksesta, kumpi tahansa voi hakea pesänjakajan määräämistä käräjäoikeudelta. Pesänjakaja on puolueeton henkilö (yleensä asianajaja), joka suorittaa osituksen.

Yhteinen asunto avioerossa

Yhteisen asunnon kohtalo on usein avioeron käytännöllisesti merkittävin kysymys.

Kuka saa jäädä asuntoon?

Lain mukaan:

• Jos asunto on vuokra-asunto, tuomioistuin voi päättää, kumpi puoliso saa pitää vuokrasopimuksen
• Jos asunto on yhteisomistuksessa, se voidaan myydä ja kauppahinta jakaa, tai toinen puoliso voi lunastaa toisen osuuden
• Harkinta-ajan aikana kumpikaan ei ole velvollinen muuttamaan pois

Väliaikainen asumisoikeus

Tuomioistuin voi antaa väliaikaisen asumisoikeuden toiselle puolisolle avioeron yhteydessä. Tämä on yleistä erityisesti silloin, kun perheessä on lapsia ja halutaan turvata lasten asumisolojen vakaus.

Lasten asiat avioerossa

Kun perheessä on alaikäisiä lapsia, avioerossa on ratkaistava myös lasten asiat. Näitä säätelee laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta.

Huoltajuus

Avioeron jälkeen lapsen huolto voidaan järjestää seuraavasti:

• Yhteishuolto: Molemmat vanhemmat ovat lapsen huoltajia ja tekevät yhdessä lasta koskevat päätökset. Tämä on yleisin ratkaisu.
• Yksinhuolto: Toinen vanhempi on yksin lapsen huoltaja. Tulee kyseeseen, kun yhteishuolto ei toimi.

Asuminen

Lapsen asuinpaikka on ratkaistava erikseen. Vaihtoehtoja ovat:

• Lähivanhempi: Lapsi asuu pääasiassa toisen vanhemman luona
• Vuoroasuminen: Lapsi asuu vuorotellen molempien vanhempien luona

Tapaamisoikeus

Etävanhemmalla on oikeus tavata lasta. Tapaamisoikeudesta voidaan sopia vapaasti tai pyytää tuomioistuinta vahvistamaan tapaamisjärjestelyt.

Elatusapu

Elatusapu on etävanhemman lähivanhemmalle maksamaa rahaa lapsen elatukseen. Elatusavun määrä riippuu:

• Lapsen elatuksen tarpeesta
• Vanhempien maksukykyistä
• Lapsen asumisjärjestelyistä

Elatusapu voidaan sopia vapaasti tai vahvistaa tuomioistuimessa. Elatusavun ohjeellisena pohjana käytetään oikeusministeriön elatusapuohjetta.

Lapsen etu

Kaikissa lasta koskevissa päätöksissä lähtökohtana on aina lapsen etu. Lapsen etua arvioitaessa huomioidaan:

• Lapsen tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi
• Lapsen mahdollisuus säilyttää läheiset suhteet molempiin vanhempiin
• Lapsen oma mielipide (ikä ja kehitystaso huomioiden)
• Vakaat kasvuolosuhteet

Avioeron kustannukset

Avioeron kustannukset vaihtelevat tilanteen mukaan:

Minimikustannukset

• Oikeudenkäyntimaksut: noin 540 € (kaksi vaihetta)
• Osituskirja, jos tehdään itse: 0 €
• Yhteensä vähintään noin 540 €

Keskimääräiset kustannukset

• Oikeudenkäyntimaksut: noin 540 €
• Asianajajan palkkio osituksessa: 1 000–5 000 €
• Pesänjakajan palkkio (jos tarvitaan): 2 000–10 000 €
• Yhteensä tyypillisesti 2 000–15 000 €

Riitaisassa erossa

Jos avioero on riitainen ja asioista joudutaan käymään oikeutta, kustannukset voivat nousta kymmeniin tuhansiin euroihin. Oikeudenkäyntikulut ovat suurin yksittäinen kustannuserä.

Avioero ja puolison kuolema

Jos toinen puoliso kuolee harkinta-aikana, avioero raukeaa. Jäljelle jäänyt puoliso perii kuolleen puolison avioliittolain ja perintökaaren säännösten mukaisesti.

Sovittelu avioerotilanteessa

Avioliittolaki korostaa sovittelun merkitystä. Puolisoilla on oikeus perheasioiden sovitteluun, jota tarjoavat kunnat. Sovittelussa pyritään löytämään yhteisymmärrys erityisesti lasten asioista.

Sovittelun edut

• Edullisempi kuin oikeudenkäynti
• Nopeampi kuin tuomioistuinkäsittely
• Osapuolet ovat itse mukana ratkaisun tekemisessä
• Parempi lopputulos lasten kannalta

Missä sovittelua saa?

• Kunnan perheneuvola
• Kirkon perheneuvonta
• Yksityiset sovittelijat
• Tuomioistuinsovittelu (käräjäoikeudessa)

Kansainväliset avioeriot

Jos puolisot asuvat eri maissa tai ovat eri maiden kansalaisia, avioeroon liittyy kansainvälisiä erityiskysymyksiä:

• Toimivaltainen tuomioistuin: Missä maassa avioeroa haetaan?
• Sovellettava laki: Minkä maan lakia sovelletaan?
• Tuomion tunnustaminen: Tunnustetaanko avioero toisessa maassa?

EU:n sisällä näitä kysymyksiä säätelee Bryssel IIa -asetus. Pääsääntönä on, että avioeroa voi hakea siinä EU-maassa, jossa puolisoilla on kotipaikka.

Usein kysytyt kysymykset

Kuinka kauan avioero kestää?

Nopein mahdollinen aikataulu on noin 7 kuukautta (6 kk harkinta-aika + käsittelyaika). Jos puolisot ovat asuneet 2 vuotta erillään, avioeron voi saada nopeammin.

Pitääkö avioeroon ottaa lakimies?

Ei ole pakollista. Yksinkertaisissa tapauksissa avioeron voi hoitaa ilman lakimiestä. Lakimiestä kannattaa käyttää, jos omaisuuden ositus on monimutkainen tai lapsiin liittyvistä asioista on erimielisyyttä.

Voiko avioeron perua harkinta-aikana?

Kyllä. Jos puolisot eivät jätä toisen vaiheen hakemusta vuoden kuluessa, prosessi raukeaa automaattisesti.

Vaikuttaako avioero eläkkeeseen?

Avioero ei suoraan vaikuta eläkkeeseen. Työeläke on henkilökohtaista omaisuutta eikä kuulu ositukseen.

Miten asuntolaina jaetaan avioerossa?

Asuntolaina jaetaan yleensä omistussuhteiden mukaan. Jos molemmat ovat lainan takaajia, molemmat vastaavat lainasta, kunnes se on uudelleenjärjestelty tai maksettu pois.

Yhteenveto

Avioerolaki Suomessa on suhteellisen selkeä ja oikeudenmukainen. Muista nämä pääkohdat:

1. Avioeron saa ilman syytä – puolison syyllisyyttä ei arvioida
2. Harkinta-aika 6 kk – varmistaa, ettei päätöstä tehdä hätiköiden
3. Omaisuus jaetaan osituksessa – pääsääntönä puolikas kummallekin
4. Avioehto vaikuttaa – voi rajata avio-oikeutta kokonaan tai osittain
5. Lasten etu ensisijaista – huoltajuus, asuminen ja elatus ratkaistaan lapsen edun mukaisesti
6. Sovittelu kannattaa – edullisempi ja nopeampi kuin oikeudenkäynti
7. Kustannukset vaihtelevat – yksinkertainen ero voi maksaa alle 1 000 €, riitainen kymmeniä tuhansia

---

Tarvitsetko neuvontaa avioeroon liittyen?

Jos pohdit avioeroa tai olet jo prosessin keskellä, asiantuntijamme auttavat sinua selvittämään oikeutesi ja parhaan toimintatavan.

Soita OikeusGurulle – 0600 411 104, 0,98 €/min

Saat selkeät vastaukset avioeroon ja perheoikeuteen liittyviin kysymyksiisi.