Lähestymiskiellon hakeminen – Näin haet lähestymiskieltoa

# Lähestymiskiellon hakeminen – Näin haet lähestymiskieltoa

Jos tunnet olosi uhatuksi toisen henkilön käyttäytymisen vuoksi, lähestymiskielto voi olla keino suojautua. Lähestymiskielto on tuomioistuimen määräämä kielto, joka estää henkilöä ottamasta yhteyttä sinuun tai tulemasta lähellesi. Tässä oppaassa käymme läpi, miten lähestymiskieltoa haetaan ja mitä se käytännössä tarkoittaa.

> Tämä artikkeli tarjoaa yleistä oikeudellista tietoa eikä korvaa lakimiehen neuvontaa.

Mitä lähestymiskielto tarkoittaa?

Lähestymiskielto on lain lähestymiskiellosta (898/1998) mukainen tuomioistuimen määräämä suojatoimi. Se kieltää tiettyä henkilöä (vastapuolta) ottamasta yhteyttä suojattavaan henkilöön. Kielto on tarkoitettu suojaamaan henkilöä, jonka henkeen, terveyteen, vapauteen tai rauhaan kohdistuu uhka.

Lähestymiskiellon tyypit

Perusmuotoinen lähestymiskielto kieltää vastapuolta:

• Tapaamasta suojattavaa henkilöä
• Ottamasta yhteyttä puhelimitse, viestillä tai muulla tavalla
• Seuraamasta tai tarkkailemasta suojattavaa henkilöä

Laajennettu lähestymiskielto kieltää lisäksi oleskelun tietyllä alueella, esimerkiksi suojattavan henkilön kodin, työpaikan tai koulun läheisyydessä.

Perheen sisäinen lähestymiskielto voidaan määrätä, kun uhka kohdistuu samassa asunnossa asuvan henkilön taholta. Tällöin vastapuoli joutuu muuttamaan pois yhteisestä asunnosta.

Milloin lähestymiskieltoa voi hakea?

Lähestymiskieltoa voi hakea, kun sinulla on perusteltu syy tuntea itsesi uhatuksi toisen henkilön käyttäytymisen vuoksi. Laissa edellytetään, että on perusteltu aihe olettaa, että vastapuoli tulee tekemään suojattavan henkilön henkeen, terveyteen, vapauteen tai rauhaan kohdistuvan rikoksen tai muulla tavoin vakavasti häiritsemään häntä.

Tyypillisiä tilanteita

• Väkivallan uhka – Vastapuoli on uhannut väkivallalla tai käyttäytynyt aggressiivisesti
• Fyysinen väkivalta – Vastapuoli on jo syyllistynyt väkivaltaan
• Vainoaminen – Toistuvat yhteydenotot, seuraaminen, tarkkailu vastoin tahtoa
• Häirintä – Jatkuva häiritsevä yhteydenpito (puhelut, viestit, sähköpostit)
• Erotilanteen jälkeinen uhkailu – Entinen kumppani uhkailee tai painostaa
• Lähisuhdeväkivalta – Perheenjäsenen tai kumppanin väkivaltainen käyttäytyminen

Milloin lähestymiskieltoa ei myönnetä?

Lähestymiskieltoa ei myönnetä, jos:

• Uhka ei ole riittävän konkreettinen tai todennäköinen
• Kyseessä on tavanomainen naapurikiista ilman vakavaa uhkaa
• Hakija haluaa käyttää kieltoa kiusaamisvälineenä
• Tilanne on jo rauhoittunut eikä uhkaa enää ole

Tuomioistuin arvioi jokaisen tapauksen yksilöllisesti ja punnitsee kummankin osapuolen oikeuksia.

Miten lähestymiskieltoa haetaan?

Vaihe 1: Harkinta ja todisteiden kerääminen

Ennen hakemuksen tekemistä kerää kaikki mahdolliset todisteet uhkaavasta käyttäytymisestä:

• Viestit ja sähköpostit – Uhkaavat tai häiritsevät viestit
• Puhelutiedot – Lukuisat yhteydenotot
• Rikosilmoitukset – Aiemmin tehdyt ilmoitukset poliisille
• Lääkärintodistukset – Jos väkivaltaa on tapahtunut
• Todistajat – Henkilöt, jotka ovat nähneet uhkaavan käyttäytymisen
• Valokuvat – Vammoista, omaisuusvahingoista

Mitä paremmin voit dokumentoida uhkaavan käyttäytymisen, sitä todennäköisemmin lähestymiskielto myönnetään.

Vaihe 2: Hakemuksen tekeminen

Lähestymiskieltoa haetaan kirjallisella hakemuksella käräjäoikeudesta. Hakemuksen voi tehdä:

1. Uhattuna oleva henkilö itse – Yleisin tapa
2. Syyttäjä – Voi hakea uhrin puolesta
3. Poliisi – Voi hakea uhrin puolesta
4. Sosiaali- tai muu viranomainen – Erityistilanteissa

Hakemuksessa on ilmoitettava:

• Hakijan henkilötiedot
• Vastapuolen henkilötiedot
• Kuvaus uhkaavasta käyttäytymisestä
• Perusteet lähestymiskiellon tarpeelle
• Todisteet ja todistajat
• Halutaanko perusmuotoinen vai laajennettu kielto

Hakemuksen voi tehdä myös sähköisesti oikeusministeriön asiointipalvelun kautta.

Vaihe 3: Väliaikainen lähestymiskielto

Jos tilanne on kiireellinen, tuomioistuin voi määrätä väliaikaisen lähestymiskiellon ennen varsinaista käsittelyä. Väliaikaisen kiellon voi määrätä:

• Käräjäoikeuden päivystävä tuomari – Virka-aikana
• Pidättämiseen oikeutettu virkamies (poliisi)** – Virka-ajan ulkopuolella

Väliaikainen lähestymiskielto tulee voimaan heti ja on voimassa, kunnes asia käsitellään varsinaisessa istunnossa. Poliisin määräämä väliaikainen kielto on saatettava käräjäoikeuden vahvistettavaksi viipymättä, viimeistään kolmantena päivänä.

Vaihe 4: Oikeudenkäynti

Lähestymiskieltoasia käsitellään käräjäoikeudessa yleensä suullisessa istunnossa. Käsittelyssä:

1. Hakija esittää perusteensa ja todisteensa
2. Vastapuoli saa esittää oman näkemyksensä
3. Todistajia voidaan kuulla
4. Tuomioistuin tekee päätöksen

Käsittely pyritään järjestämään nopeasti – yleensä muutaman viikon kuluessa hakemuksen jättämisestä.

Lähestymiskiellon sisältö ja voimassaolo

Kiellon sisältö

Perusmuotoinen lähestymiskielto kieltää vastapuolta:

• Tapaamasta suojattavaa henkilöä
• Seuraamasta tai tarkkailemasta suojattavaa henkilöä
• Ottamasta yhteyttä suojattavaan henkilöön puhelimitse, viestillä, kirjeellä tai muulla tavalla
• Muulla tavoin ottamasta yhteyttä suojattavaan henkilöön

Laajennetussa lähestymiskiellossa kielletään lisäksi oleskelu tietyllä maantieteellisellä alueella.

Voimassaoloaika

• Perusmuotoinen lähestymiskielto: enintään 1 vuosi kerrallaan
• Perheen sisäinen lähestymiskielto: enintään 3 kuukautta kerrallaan
• Väliaikainen lähestymiskielto: voimassa varsinaiseen käsittelyyn asti

Lähestymiskieltoa voidaan jatkaa uudella hakemuksella, jos perusteet ovat edelleen olemassa.

Lähestymiskiellon rikkominen

Rangaistus

Lähestymiskiellon rikkominen on rikoslain 16:9a § mukaan rikos, josta voidaan tuomita sakkoa tai vankeutta enintään 1 vuosi. Rikkominen tarkoittaa mitä tahansa kiellon vastaista tekoa:

• Yhteydenotto puhelimella tai viestillä
• Fyysinen lähestyminen
• Seuraaminen
• Kontaktin ottaminen kolmannen henkilön kautta

Miten ilmoittaa rikkomisesta?

Jos vastapuoli rikkoo lähestymiskieltoa:

1. Soita hätänumeroon 112 – Jos olet välittömässä vaarassa
2. Tee rikosilmoitus poliisille – Dokumentoi rikkomus
3. Kerää todisteet – Viestit, puhelutiedot, todistajat
4. Ilmoita syyttäjälle – Syyttäjä päättää syytteen nostamisesta

Poliisi voi ottaa lähestymiskiellon rikkojaan kiinni ja pidättää hänet.

Lähestymiskiellon kustannukset

Oikeudenkäyntimaksu

Lähestymiskieltoasian käsittelystä peritään tuomioistuinmaksu. Jos hakija on joutunut rikoksen uhriksi, maksu voidaan jättää perimättä. Oikeudenkäyntikulut jakautuvat yleensä seuraavasti:

• Hakija – Vastaa omista kuluistaan, ellei vastapuoli häviä
• Vastapuoli – Jos kielto määrätään, vastapuoli voidaan velvoittaa korvaamaan hakijan kulut

Oikeusapu

Jos tulosi ovat pienet, voit saada oikeusapua lähestymiskieltoasian hoitamiseen. Oikeusapu kattaa avustajan palkkion kokonaan tai osittain tulojen mukaan.

Oikeusturvavakuutus

Moniin kotivakuutuksiin sisältyy oikeusturvavakuutus, joka voi kattaa osan oikeudenkäyntikuluista. Tarkista oma vakuutuksesi.

Perheen sisäinen lähestymiskielto

Perheen sisäinen lähestymiskielto on erityistapaus, jossa vastapuoli asuu samassa asunnossa suojattavan henkilön kanssa. Tämä on tyypillinen lähisuhdeväkivaltatilanteissa.

Erityispiirteet

• Vastapuoli joutuu muuttamaan pois yhteisestä asunnosta
• Enimmäiskesto 3 kuukautta – Lyhyempi kuin perusmuotoinen kielto
• Korkeampi kynnys – Tuomioistuimen on arvioitava, aiheutuuko kiellosta vastapuolelle kohtuutonta haittaa suhteessa suojattavan tarpeeseen

Asumisen järjestäminen

Kun perheen sisäinen lähestymiskielto määrätään, vastapuolen on järjestettävä itselleen toinen asunto. Kunta voi auttaa tilapäisen asumisen järjestämisessä. Kiellosta huolimatta vastapuolella on oikeus noutaa välttämättömät henkilökohtaiset tavaransa asunnosta poliisin läsnä ollessa.

Lähestymiskiellon vaikutukset

Hakijalle

• Turvallisuuden tunne paranee
• Poliisin puuttumiskynnys madaltuu rikkomustilanteissa
• Mahdollisuus saada turvakielto väestötietojärjestelmään

Vastapuolelle

• Yhteydenotto- ja lähestymiskielto
• Mahdollinen muuttovelvollisuus (perheen sisäinen kielto)
• Rikkomisesta rangaistus
• Merkintä poliisiasian tietojärjestelmään

Lapsiin liittyvät tilanteet

Lähestymiskielto ei automaattisesti vaikuta lasten tapaamisoikeuteen. Jos vastapuolella on tuomioistuimen vahvistama tapaamisoikeus, lähestymiskielto ja tapaamisoikeus on sovitettava yhteen. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi valvotuilla tapaamisilla.

Lähestymiskiellon kumoaminen

Sekä hakija että vastapuoli voivat hakea lähestymiskiellon kumoamista käräjäoikeudelta, jos olosuhteet ovat muuttuneet. Kumoamista harkittaessa tuomioistuin arvioi, onko kiellolle enää perusteita.

Mistä saat apua?

• Poliisi – Hätätilanteessa 112, muuten paikallispoliisi
• Rikosuhripäivystys (RIKU) – Neuvontaa rikoksen uhreille, p. 116 006
• Nollalinja – Lähisuhdeväkivallan uhreille, p. 080 005 005 (maksuton)
• Turvakoti – Akuutissa vaaratilanteessa
• Oikeusaputoimisto – Juridinen neuvonta ja avustus

Yhteenveto

Lähestymiskielto on tehokas keino suojautua uhkaavalta tai häiritsevältä käyttäytymiseltä. Hakeminen on suoraviivaista: kerää todisteet, tee hakemus käräjäoikeuteen ja osallistu istuntoon. Kiireellisissä tilanteissa voit saada väliaikaisen kiellon nopeasti. Jos lähestymiskieltoa rikotaan, tee välittömästi rikosilmoitus.

Soita OikeusGurulle – 0600 411 104, 0,98 €/min

Saat neuvontaa lähestymiskiellon hakemiseen ja turvallisuuteen liittyvissä oikeudellisissa kysymyksissä.