Turvakielto – Milloin ja miten hakea turvakieltoa

Turvakielto tarkoittaa väestötietojärjestelmään tehtävää merkintää, jolla henkilön osoite- ja kotikuntatietojen luovuttamista rajoitetaan. Sitä käytetään tilanteissa, joissa henkilöllä on perusteltu syy epäillä oman tai perheensä turvallisuuden olevan uhattuna. Kyse ei ole tavallisesta yksityisyystoiveesta, vaan turvatoimesta vakavampaan tilanteeseen.

Turvakielto voi tulla ajankohtaiseksi esimerkiksi vainon, lähisuhdeväkivallan, kunnianloukkauksen ja uhkailun, vakavan häirinnän, todistamiseen liittyvän uhkan tai muun konkreettisen turvallisuusriskin vuoksi. Se ei ratkaise koko ongelmaa, mutta se vaikeuttaa osoitetietojen saamista viranomaisrekistereistä. Jos joku haluaa löytää sinut, rekisterisuoja on vain yksi lukko ovessa. Mutta lukko on silti parempi kuin tervetuloa-kyltti.

Tämä artikkeli tarjoaa yleistä oikeudellista tietoa eikä korvaa lakimiehen neuvontaa. Hätätilanteessa soita 112.

Kuka voi saada turvakiellon?

Turvakiellon voi saada henkilö, jolla on perusteltu ja konkreettinen syy osoitetietojen suojaamiseen. Pelkkä epämukavuus, julkisuuden välttely tai yleinen huoli ei yleensä riitä. Hakijan pitää pystyä kuvaamaan, miksi tietojen luovuttaminen voisi vaarantaa turvallisuuden.

Tyypillisiä perusteita ovat:

• Entisen puolison tai muun henkilön väkivalta tai uhkailu
• Vainoaminen tai jatkuva häirintä
• Ammattiin liittyvä turvallisuusriski
• Todistajana tai asianomistajana toimimiseen liittyvä uhka
• Lapsen suojaaminen uhkaavalta vanhemmalta tai muulta henkilöltä
• Vakava identiteettiin tai henkilötietoihin kohdistuva väärinkäyttö

Jos tilanteeseen liittyy rikos, tee tarvittaessa rikosilmoitus ja säilytä ilmoitusnumero. Turvakieltohakemuksessa poliisin tai muun viranomaisen dokumentit voivat auttaa näyttämään, ettei kyse ole vain fiiliksestä.

Miten turvakieltoa haetaan?

Turvakieltoa haetaan Digi- ja väestötietovirastolta. Hakemuksessa kerrotaan, miksi suojaa tarvitaan, ketä uhka koskee ja millaista näyttöä tilanteesta on. Hakemukseen voi liittää esimerkiksi rikosilmoituksia, lähestymiskieltopäätöksiä, viestejä, terveydenhuollon tai sosiaalitoimen asiakirjoja tai muita selvityksiä.

Hakemuksessa kannattaa olla täsmällinen:

• Kuka uhkaa tai aiheuttaa riskin?
• Mitä on tapahtunut?
• Milloin tapahtumat ovat alkaneet?
• Miten uhka liittyy osoitetietoihin?
• Koskeeko riski myös lapsia tai muita perheenjäseniä?
• Onko asiasta tehty rikosilmoitus, lastensuojeluilmoitus tai muu viranomaisilmoitus?

Jos uhkaava henkilö ei tiedä nykyistä osoitetta, se kannattaa sanoa. Jos hän on aiemmin selvittänyt osoitteita viranomais- tai asiakasrekisterien kautta, sekin on olennaista. Viranomainen arvioi kokonaisuutta.

Mitä turvakielto käytännössä tekee?

Turvakielto rajoittaa osoite-, kotikunta- ja asuinpaikkatietojen luovuttamista väestötietojärjestelmästä. Tieto ei kuitenkaan katoa kaikista paikoista eikä se estä kaikkia viranomaisia käsittelemästä tietoja silloin, kun siihen on laillinen peruste.

Turvakielto vaikuttaa esimerkiksi siihen, miten osoitetietoja luovutetaan yrityksille, yhteisöille ja yksityisille. Sen kanssa pitää olla tarkkana myös arjen asioissa. Jos annat osoitteesi itse verkkokauppaan, yhdistykselle, harrastukseen tai somessa puolivahingossa, turvakielto ei tule näytön läpi ja läimäytä sinua sormille. Valitettavasti.

Turvakielto ja lapset

Jos uhka koskee lapsia, heidän tietonsa voidaan myös suojata. Tämä on tärkeää esimerkiksi tilanteissa, joissa toinen vanhempi tai ulkopuolinen henkilö pyrkii selvittämään lapsen osoitteen. Samalla pitää huomioida huoltajuus, tapaamisoikeus ja mahdolliset tuomioistuimen tai lastenvalvojan ratkaisut.

Turvakielto ei itsessään ratkaise huoltajuutta tai tapaamisoikeutta. Jos lapsen turvallisuus on vaarassa, tarvitaan usein myös muita toimia: lähestymiskielto, lastensuojelun yhteydenotto, tapaamisjärjestelyjen muuttaminen tai kiireellisessä tilanteessa poliisi.

Miten turvakielto eroaa lähestymiskiellosta?

Turvakielto suojaa tietojen luovuttamista. Lähestymiskielto taas kieltää tiettyä henkilöä ottamasta yhteyttä, seuraamasta tai lähestymästä. Ne voivat täydentää toisiaan, mutta eivät korvaa toisiaan.

Jos ongelma on se, että toinen yrittää löytää osoitteesi, turvakielto voi olla tarpeen. Jos ongelma on yhteydenotot, uhkailu ja seuraaminen, lähestymiskielto voi olla oikea lisäkeino. Jos ongelma on molemmat, tervetuloa byrokratian buffet-pöytään: saatat tarvita molemmat.

Hakijan tarkistuslista

Ennen hakemusta kokoa ainakin nämä:

1. Kuvaus uhasta ja sen kestosta
2. Uhkaavan henkilön tiedot, jos ne ovat tiedossa
3. Rikosilmoitukset, päätökset ja muut viranomaisasiakirjat
4. Viestit, kuvakaappaukset ja lokitiedot
5. Tieto siitä, koskeeko suoja myös lapsia
6. Selvitys siitä, miksi osoitetietojen luovuttaminen on riski
7. Suunnitelma siitä, mihin kaikkialle olet itse antanut osoitteesi

Mitä turvakielto ei tee?

Turvakielto ei poista tietoja internetistä, vanhoista asiakasrekistereistä, taloyhtiön papereista, työnantajan järjestelmistä tai niistä paikoista, joihin olet itse antanut osoitteesi. Siksi turvakiellon rinnalla kannattaa tehdä käytännön tietosuojakierros. Tarkista verkkokaupat, yhdistykset, harrastukset, lasten koulu- ja päiväkotitiedot, laskutusosoitteet, ajoneuvorekisteriin liittyvät käytännöt ja sosiaalisen median näkyvyys.

Jos muutat turvakiellon vuoksi, mieti myös postin uudelleenohjaus, pakettiautomaatit, yhteystietojen jakaminen läheisille ja se, kuka saa tietää uuden osoitteen. Yksi liian avulias sukulainen voi tehdä enemmän vahinkoa kuin yksi huonosti suojattu lomake. Karua, mutta totta.

Turvakielto ei myöskään estä viranomaisia luovuttamasta tietoja kaikissa tilanteissa. Tietyillä viranomaisilla voi olla oikeus käsitellä tietoja tehtäviensä hoitamiseksi. Siksi turvakieltoon ei kannata suhtautua näkymättömyysviittana vaan yhtenä suojakerroksena.

Jos hakemus hylätään

Jos turvakieltohakemus hylätään, päätöksen perustelut kannattaa lukea tarkasti. Jos hylkäys johtuu siitä, että näyttö uhasta jäi liian ohueksi, hakemusta voidaan täydentää uusilla asiakirjoilla tai tapahtumilla. Jos tilanne muuttuu vakavammaksi, uusi hakemus voi olla perusteltu.

Pidä kirjaa uusista yhteydenotoista, uhkauksista, seuraamisesta ja yrityksistä selvittää osoite. Tallenna viestit alkuperäisessä muodossa. Kuvakaappaus on parempi kuin muistikuva, mutta alkuperäinen viesti on usein vielä parempi. Tässä kohtaa järjestelmällisyys voittaa draaman.

Jos tarvitset apua sen arvioimiseen, riittävätkö perusteet turvakieltoon tai mitä liitteitä hakemukseen kannattaa koota, voit soittaa OikeusGuruun numeroon 0600 411 104. Saat yleistä neuvontaa seuraavista askelista ilman, että sinun tarvitsee aloittaa virastomaraton sokkona.