Oheishuoltaja on lapsen huoltaja vanhemman tai vanhempien rinnalla. Hän voi olla esimerkiksi vanhemman puoliso, isovanhempi tai muu lapselle läheinen aikuinen. Pelkkä yhdessä asuminen tai lapsen hoitaminen ei tee kenestäkään oheishuoltajaa: asema perustuu vahvistettuun sopimukseen tai tuomioistuimen päätökseen.
Jos järjestelystä ollaan yhtä mieltä, aloita lapsen asuinpaikan lastenvalvojasta. Käräjäoikeutta tarvitaan esimerkiksi silloin, kun huollosta ei päästä sopimukseen. Kummassakin menettelyssä ratkaisevaa on lapsen etu, ei aikuisen toive saada huoltajan asema.
Tämä opas antaa yleistä oikeudellista tietoa Suomessa tehtävistä huoltojärjestelyistä. Riitaisessa tai kansainvälisessä tilanteessa pyydä omaan asiaasi oikeudellista neuvontaa.
Mitä oheishuoltaja saa tehdä?
Oheishuoltajuus koskee lapsen asioista huolehtimista ja päätöksentekoa. Huoltajan tehtäviin kuuluvat muun muassa lapsen hoito, kasvatus, koulutus ja asuinpaikka. Huoltaja myös edustaa lasta tämän henkilöä koskevissa asioissa, jollei laissa säädetä toisin.
Lähtökohtana on huoltajien yhteinen päätöksenteko. Oheishuoltaja ei siis saa vapaata oikeutta päättää lapsen asioista muiden ohi. Huoltajien tehtäviä voidaan kuitenkin jakaa vahvistetussa sopimuksessa tai tuomioistuimen päätöksessä. Siksi omat oikeudet pitää tarkistaa juuri kyseisestä asiakirjasta.
Laissa on rajattu poikkeus tilanteisiin, joissa huoltaja ei esimerkiksi sairauden vuoksi voi osallistua päätökseen ja viivytyksestä olisi haittaa. Lapsen tulevaisuuden kannalta huomattavat ratkaisut tehdään silti yhdessä, jollei lapsen etu ilmeisesti muuta vaadi. Tavallinen erimielisyys ei ole peruste sivuuttaa toista huoltajaa.
Yleiset huoltomuodot ja asumisen eron huoltajuudesta löydät lapsen huoltajuuden oppaasta.
Milloin oheishuoltajuutta kannattaa selvittää?
Järjestely voi olla tarpeen, kun lapsen elämässä on jo läheinen aikuinen, joka kantaa jatkuvasti vastuuta lapsen arjesta, mutta jolla ei ole huoltajan asemaa. Esimerkiksi uusperheessä lapsen asioita pitkään hoitanut puoliso voi tulla mukaan huoltajaksi. Myös isovanhemman asemaa voidaan arvioida tällä tavoin.
Kuvaa lastenvalvojalle, mitä lapsen asioita läheinen hoitaa ja mikä nykyisessä järjestelyssä ei toimi. Tarvitaanko osallistumista päätöksentekoon vai ainoastaan tietoa koulunkäynnistä? Miten yhteistyö nykyisten huoltajien kanssa sujuu? Oheishuoltajuuden pitää auttaa lasta myös käytännössä.
Jos tarve koskee vain tietojen saamista, selvitä erillinen tiedonsaantioikeus. Lapsenhuoltolaki mahdollistaa sopimuksen tai päätöksen, jolla muu henkilö saa huoltajan tavoin salassa pidettäviä tietoja kaikissa tai erikseen määritellyissä asioissa. Tiedonsaantioikeus ei tee henkilöstä huoltajaa eikä anna huoltajan päätösvaltaa.
Näin etenet lastenvalvojalla
Ota yhteyttä lapsen asuinpaikan hyvinvointialueen perheoikeudellisiin palveluihin; Helsingissä palvelun järjestää kaupunki. Kerro ajanvarauksessa, että asia koskee oheishuoltoa, jotta tapaamiseen osataan kutsua tarvittavat henkilöt.
- Selvittäkää, ketkä ovat lapsen vanhemmat ja nykyiset huoltajat. Ottakaa esille voimassa oleva huoltosopimus tai tuomioistuimen päätös.
- Keskustelkaa ehdotetun oheishuoltajan tehtävistä, lapsen asumisesta ja siitä, miten yhteiset päätökset tehdään. Kirjatkaa myös asiat, joista ette ole yhtä mieltä.
- Antakaa lapselle tilaisuus kertoa ajatuksensa ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti. Älkää pyytäkö häntä valitsemaan aikuisten välillä.
- Käykää lastenvalvojan kanssa läpi sopimuksen sisältö ja tarvittavat suostumukset. Sopimus tehdään kirjallisesti ja esitetään vahvistettavaksi.
Lastenvalvoja arvioi, voidaanko sopimus vahvistaa lapsen edun mukaisena. Aikuisten yksimielisyys ei yksin riitä. Vahvistettu sopimus on voimassa ja voidaan panna täytäntöön kuten tuomioistuimen lainvoimainen päätös. Kotona allekirjoitettu paperi ei korvaa tätä menettelyä.
Kenen suostumus tarvitaan?
Lain 7 §:n mukaan vanhemmat voivat sopia muun henkilön kanssa tämän tulemisesta vanhempien tai toisen vanhemman ohella huoltajaksi. Ehdotetun oheishuoltajan täytyy itse suostua tehtävään. Jos lapsella on vain yksi oikeudellinen vanhempi, tämä voi tehdä sopimuksen muun henkilön kanssa.
Yksi vanhempi ja yksi huoltaja eivät tarkoita samaa asiaa. Jos lapsella on kaksi vanhempaa mutta vain toinen heistä on huoltaja, pelkkä yksinhuoltajuus ei anna oikeutta tehdä oheishuoltosopimusta toisen vanhemman ohi.
Lisäksi sopimuksen vahvistamiseen tarvitaan jo toimivan muun huoltajan suostumus. Jos sopimus puuttuu aiemmin vahvistettuun tiedonsaantioikeuteen tai vaikuttaa lapselle erityisen läheisen henkilön vahvistettuihin tapaamisiin, myös näiden oikeuksien haltijoiden suostumus voi olla tarpeen. Lastenvalvoja selvittää suostumukset juuri teidän tilanteessanne.
Sopimusta ei voida vahvistaa tällä menettelyllä, jos kumpikaan lapsen vanhemmista ei ole huoltaja. Silloin huollon järjestäminen on selvitettävä tuomioistuimen kautta.
Milloin asia viedään käräjäoikeuteen?
Jos sopimusta ei synny tai lastenvalvojan sopimusmenettely ei sovellu tilanteeseen, huoltoa voidaan hakea käräjäoikeudelta. Tuomioistuin voi määrätä suostumuksensa antaneen henkilön huoltajaksi vanhemman tai vanhempien rinnalle. Vanhempien erimielisyys ei yksin estä asian ratkaisemista, mutta oheishuoltajuutta ei myönnetä automaattisesti.
Hakemuksen voivat tehdä lapsen vanhemmat yhdessä, toinen vanhemmista, lapsen huoltaja tai hyvinvointialue. Henkilö ei yleensä voi hakea itselleen oheishuoltajuutta pelkästään sillä perusteella, että hän on lapselle läheinen. Poikkeuksena sukulainen tai muu läheinen voi tehdä hakemuksen, jos lapsi on huoltajan kuoleman vuoksi jäänyt ilman huoltajaa.
Hakemuksessa on syytä kertoa selvästi, mitä muutosta huoltoon pyydetään, miksi se olisi lapselle hyväksi ja miten arki järjestyisi. Liitteeksi tarvitaan tilanteen mukaan esimerkiksi nykyinen huoltoratkaisu ja ehdotetun huoltajan suostumus. Tarkista oman käräjäoikeuden hakemusohjeet ja kysy tarvittaessa oikeusapua. Suomessa asuvan lapsen asia käsitellään yleensä hänen kotipaikkansa tai vakituisen asuinpaikkansa käräjäoikeudessa.
Mitä oheishuoltajuus ei muuta?
Oheishuoltajuus ei tee henkilöstä lapsen oikeudellista vanhempaa. Se ei myöskään itsessään poista vanhemman huoltajuutta: vanhemman rinnalle tuleva huoltaja ja vanhemman sijaan määrättävä huoltaja ovat eri järjestelyjä. Jos vanhempi on huoltaja, huollon uskominen hänen sijaansa toiselle henkilölle vaatii lain mukaan lapsen kannalta erittäin painavia syitä.
Oheishuoltaja ei tule pelkän huoltajuuden perusteella elatusvelvolliseksi. Vastuu lapsen elatuksesta säilyy vanhemmilla. Jos elatuksesta pitää sopia, katso elatusavun opas.
Lapsen asuminen on ratkaistava erikseen; uusi huoltaja ei automaattisesti tarkoita uutta kotia. Huoltosopimus tai huoltopäätös ei myöskään lopeta voimassa olevaa huostaanottoa tai muuta sen sisältöä.
Voiko oheishuoltajuuden myöhemmin lopettaa?
Vahvistettua huoltojärjestelyä voidaan muuttaa, jos olosuhteet muuttuvat tai muutokseen on muuten aihetta. Esimerkiksi parisuhteen päättyminen voi antaa syyn arvioida tilannetta uudelleen, mutta se ei itsestään poista oheishuoltajuutta. Asia pitää hoitaa uudella vahvistetulla sopimuksella tai tuomioistuimen päätöksellä. Ratkaisussa arvioidaan edelleen lapsen etua.
Lapsen huolto päättyy, kun hän täyttää 18 vuotta. Siihen asti huoltajan tehtävä on todellinen vastuu, ei pelkkä lupa auttaa silloin tällöin.
Lähteet
Oikeudelliset lähteet tarkistettu 2.10.2026.
- Finlex: laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta (361/1983), erityisesti 3–5, 7–12 ja 14 §.
- Helsingin kaupunki: perheoikeudellisten palvelujen usein kysytyt kysymykset, kohdat oheishuollosta, sopimuksista ja lapsen kuulemisesta.
- Tuomioistuimet.fi: lapsen asioiden järjestäminen avioeron jälkeen, huoltosopimus ja asian käsittely käräjäoikeudessa.
OikeusGuru on tekoälypohjainen palvelu, ei lakimies. Palvelu ei vahvista huoltosopimuksia eikä tee päätöksiä lapsen asioissa.
