Perinnönjakosopimus - miten kuolinpesän jako kirjataan

Perinnönjakosopimus on asiakirja, jolla kuolinpesän osakkaat sopivat, miten vainajan omaisuus jaetaan. Se on tärkeä, koska perinnönjako ei ole vain periaatepäätös. Se on omistuksen siirtymisen näyttö.

Jos jako tehdään epämääräisesti, ongelmat näkyvät myöhemmin pankissa, kiinteistörekisterissä, verotuksessa, sisarusten välissä tai seuraavassa perunkirjoituksessa. Harva kaipaa perintöriitaan jatko-osaa.

Tämä artikkeli antaa yleistä tietoa perinnönjakosopimuksesta. Jos pesässä on kiinteistö, yritysvarallisuutta, riitaa tai epäselviä lahjoja, asiakirja kannattaa tarkistaa ennen allekirjoitusta.

Milloin perinnönjako voidaan tehdä?

Perinnönjako voidaan tehdä, kun pesä on selvitetty. Käytännössä tämä tarkoittaa, että perukirja on laadittu, pesän velat ja varat ovat selvillä ja tiedetään, ketkä ovat osakkaita. Velat pitää hoitaa tai varata ennen jakoa.

Jos leskellä on avio-oikeus vainajan omaisuuteen, ennen perinnönjakoa tarvitaan usein ositus tai omaisuuden erottelu. Muuten ei välttämättä tiedetä, mikä omaisuus kuuluu kuolinpesälle ja mikä leskelle. Tämä on huono lähtökohta jakamiselle, ellei tavoitteena ole riidellä teknisesti.

Mitä perinnönjakosopimukseen kirjataan?

Sopimukseen kirjataan vainaja, kuolinpesän osakkaat, jakoperuste, jaettava omaisuus, omaisuuden arvot, velat, kunkin osakkaan saama omaisuus ja mahdolliset rahasuoritukset. Jos joku saa enemmän omaisuutta kuin perintöosuus edellyttäisi, tasataan erotus usein rahalla.

Kiinteistö, asunto-osake, ajoneuvo, pankkitili, sijoitukset ja irtaimisto yksilöidään riittävän tarkasti. Jos jaossa siirtyy kiinteistö, muotovaatimukset ja rekisteröinti pitää huomioida. Epämääräinen "mökki menee Matille" voi olla perheen sisällä ymmärrettävä, mutta viranomaisen näkökulmasta se on lähinnä kirjallinen arvaus.

Ennakkoperinnöt ja lahjat

Ennen jakoa pitää selvittää, onko vainaja antanut elinaikanaan lahjoja, jotka vaikuttavat perintöosuuksiin. Rintaperilliselle annettu merkittävä lahja voidaan tulkita ennakkoperinnöksi, ellei lahjakirjassa ole muuta määrätty.

Jos lahjoista on epäselvyyttä, ne kannattaa käsitellä sopimuksessa nimenomaisesti. Osakkaat voivat kirjata, miten lahjat on huomioitu tai ettei niitä oteta huomioon. Hiljaisuus ei aina tarkoita sopua. Se voi tarkoittaa, että riita odottaa parempaa hetkeä.

Pitääkö kaikkien osakkaiden allekirjoittaa?

Sopimusjako edellyttää kaikkien osakkaiden suostumusta. Jokaisen osakkaan pitää allekirjoittaa perinnönjakosopimus tai valtuuttaa joku toimimaan puolestaan. Valtakirja kannattaa tehdä kirjallisesti.

Jos yksikin osakas ei suostu sopimusjakoon, voidaan hakea pesänjakajaa. Pesänjakaja toimittaa jaon virallisemmin, vaikka osakkaat eivät pääse yksimielisyyteen. Se voi olla tarpeen, mutta yleensä hitaampi ja kalliimpi tie kuin selkeä sopimus.

Verotus ja rekisteröinti

Perintövero perustuu perukirjaan ja perintöosuuteen, mutta perinnönjako voi vaikuttaa myöhempiin luovutusvoittoihin, varainsiirtoveroon ja omaisuuden hankintamenoihin. Jos osakas maksaa muille omia varojaan saadakseen tietyn omaisuuden, seuraukset voivat poiketa puhtaasta perinnönjaosta.

Asunto-osakkeiden, kiinteistöjen ja ajoneuvojen siirroissa tarvitaan usein erillisiä ilmoituksia tai rekisteröintejä. Pankit ja viranomaiset voivat pyytää perukirjan, sukuselvitykset, osakastiedot ja perinnönjakosopimuksen. Paperit kannattaa pitää yhdessä, koska mikään ei piristä asiointia kuin kadonnut liite.

Käytännön minimipolku

Varmista osakkaat ja perukirja. Selvitä velat, testamentti, avioehto, lesken asema ja mahdolliset ennakkoperinnöt. Arvosta jaettava omaisuus. Päätä, mitä kukin saa ja miten erot tasataan. Kirjaa jako yksityiskohtaisesti, allekirjoita kaikkien osakkaiden kanssa ja hoida rekisteröinnit.

Jos perinnönjakosopimus, kuolinpesän jako, ennakkoperintö tai pesänjakaja mietityttää, voit soittaa OikeusGuruun: 0600 411 104, 0,98€/min + pvm/mpm.