Pesänselvittäjä – Milloin pesänselvittäjä tarvitaan

Pesänselvittäjä on tuomioistuimen määräämä henkilö, joka ottaa kuolinpesän hallintaansa ja huolehtii siitä, että pesä saadaan selvitettyä jakokuntoon. Käytännössä häntä tarvitaan silloin, kun kuolinpesän osakkaat eivät pysty hoitamaan asioita yhdessä tai pesässä on niin paljon epäselvyyksiä, ettei tavallinen yhteishallinto enää toimi.

Kuolinpesän asiat alkavat usein rauhallisesti: järjestetään hautajaiset, kerätään laskut, etsitään testamentti ja sovitaan perunkirjoituksesta. Ongelmat näkyvät vasta vähän myöhemmin. Yksi osakas haluaa myydä asunnon heti, toinen vastustaa kaikkea, kolmas ei vastaa viesteihin ja neljäs epäilee, että joku on jo ottanut pesän tavaraa. Jos luottamus katoaa, jokainen lasku, tiliote ja päätös muuttuu riidan aiheeksi.

Pesänselvittäjä ei ole ensimmäinen askel jokaisessa kuolinpesässä. Useimmat pesät voidaan hoitaa osakkaiden yhteisymmärryksessä. Mutta jos asiat seisovat, velat kasvavat tai omaisuus on vaarassa mennä hukkaan, ulkopuolinen selvittäjä voi olla ainoa järkevä tapa saada pesä eteenpäin.

Mitä pesänselvittäjä tarkoittaa?

Pesänselvittäjä on henkilö, jonka käräjäoikeus määrää selvittämään kuolinpesän. Hän on tavallisesti asianajaja tai muu perintöasioihin perehtynyt lakimies. Määräyksen jälkeen pesänselvittäjä käyttää kuolinpesässä päätösvaltaa niissä asioissa, jotka kuuluvat pesän selvittämiseen.

Tämä erottaa hänet esimerkiksi perunkirjoituksen toimittajasta tai osakkaiden valtuuttamasta henkilöstä. Perunkirjoituksen uskottu mies auttaa perukirjan laatimisessa, mutta ei ota pesää haltuun. Osakkaiden valtuuttama henkilö toimii valtuutuksen rajoissa. Pesänselvittäjä taas saa toimivaltansa tuomioistuimelta.

Pesänselvittäjän tehtävä ei ole suosia sitä osakasta, joka haki häntä. Hän toimii koko kuolinpesän lukuun. Tämä on tärkeä ero. Hakija voi ajatella saavansa oman liittolaisen, mutta todellisuudessa pesänselvittäjä pyrkii selvittämään pesän puolueettomasti ja lain mukaan.

Milloin pesänselvittäjää kannattaa hakea?

Pesänselvittäjää kannattaa harkita, kun osakkaiden yhteishallinto ei enää toimi. Kuolinpesässä osakkaat käyttävät yleensä päätösvaltaa yhdessä. Se tarkoittaa, että yksittäinen osakas ei voi vapaasti myydä pesän asuntoa, tyhjentää tiliä tai jakaa irtaimistoa ilman muiden suostumusta. Yhteishallinto toimii hyvin, jos osakkaat luottavat toisiinsa. Jos luottamusta ei ole, se voi pysäyttää kaiken.

Tyypillisiä tilanteita ovat:

• osakkaat eivät pääse sopuun omaisuuden myynnistä
• joku osakas ei suostu allekirjoittamaan tarpeellisia asiakirjoja
• vainajan velkojen määrä on epäselvä
• pesässä on yritystoimintaa, sijoituksia tai ulkomaan omaisuutta
• joku epäilee, että pesän varoja on käytetty väärin
• testamentin, lakiosan tai lesken oikeuksien vuoksi syntyy riita
• perinnönjako ei etene kuukausiin

Jos kyse on vain pienestä viestintäongelmasta, kannattaa ensin yrittää kirjallista sopimista ja selkeää aikataulua. Pesänselvittäjä maksaa, eikä hakemusta kannata tehdä vain siksi, että sukulainen ärsyttää. Jos taas omaisuus menettää arvoa tai velvoitteet jäävät hoitamatta, odottelu voi tulla kalliimmaksi kuin selvittäjä.

Kuka voi hakea pesänselvittäjää?

Pesänselvittäjää voi hakea kuolinpesän osakas. Myös testamentinsaaja, erityisjälkisäädöksen saaja tai velkoja voi tietyissä tilanteissa hakea selvittäjää, jos heillä on oikeudellinen intressi pesän selvittämiseen. Käytännössä hakijana on usein perillinen, leski tai muu osakas, jonka mielestä pesä ei etene.

Hakemusta ei tarvitse tehdä kaikkien osakkaiden yhdessä. Yksi osakas voi hakea pesänselvittäjää, vaikka muut vastustaisivat. Käräjäoikeus arvioi hakemuksen perusteet ja kuulee yleensä muita osakkaita ennen määräystä.

Hakemuksessa kerrotaan vainaja, kuolinpesän osakkaat, hakijan asema, miksi pesänselvittäjää tarvitaan ja ketä tehtävään ehdotetaan. Mukaan liitetään tavallisesti perukirja, sukuselvitys tai muu selvitys osakkuudesta sekä mahdollinen testamentti. Jos perunkirjoitusta ei ole vielä tehty, hakemuksen perustelut pitää silti pystyä osoittamaan muilla asiakirjoilla.

Mitä pesänselvittäjä tekee käytännössä?

Pesänselvittäjän työ on ennen kaikkea pesän hallintaa ja selvittämistä. Hän kerää tiedot varoista ja veloista, huolehtii laskuista, päättää tarpeellisista toimenpiteistä ja valmistelee pesän jakokuntoon. Hän voi olla yhteydessä pankkeihin, vakuutusyhtiöihin, velkojiin, verottajaan, kiinteistönvälittäjiin ja osakkaisiin.

Tehtäviin voi kuulua esimerkiksi:

• kuolinpesän tilien ja asiakirjojen selvittäminen
• velkojen maksaminen tai velkojien kanssa neuvotteleminen
• omaisuuden arvon selvittäminen
• asunnon, auton tai muun omaisuuden myynti
• vainajan sopimusten päättäminen
• pesän edustaminen oikeudessa
• osakkaiden vaatimusten käsittely
• perinnönjaon valmistelu

Pesänselvittäjän tarkoitus on saada pesä siihen tilaan, että perinnönjako voidaan tehdä turvallisesti. Hän ei välttämättä tee jakoa itse. Jos osakkaat eivät sovi jaosta, voidaan tarvita myös pesänjakaja. Sama henkilö voidaan joskus määrätä sekä pesänselvittäjäksi että pesänjakajaksi, mutta tehtävät ovat silti eri asioita.

Lue myös artikkeli pesänselvityksestä, jos haluat kokonaiskuvan siitä, mitä ennen perinnönjakoa pitää selvittää.

Saako pesänselvittäjä myydä omaisuutta?

Pesänselvittäjä voi myydä kuolinpesän omaisuutta, jos se on pesän selvittämiseksi tarpeen. Tyypillinen syy on velkojen maksaminen, ylläpitokulujen vähentäminen tai omaisuuden arvon turvaaminen. Esimerkiksi tyhjillään oleva asunto voi aiheuttaa vastikkeita, vakuutuskuluja ja muita menoja. Jos pesällä ei ole rahaa, myynti voi olla järkevää.

Pesänselvittäjä ei kuitenkaan saa toimia mielivaltaisesti. Hänen pitää ottaa huomioon pesän etu ja osakkaiden oikeudet. Osakkaita kuullaan tärkeissä ratkaisuissa, vaikka selvittäjä käyttääkin päätösvaltaa. Jos omaisuuden myynti on riitainen, selvittäjän tehtävä on ratkaista asia pesän kokonaisedun kannalta, ei äänekkäimmän osakkaan toiveen mukaan.

Tämä on usein juuri se syy, miksi selvittäjää haetaan. Yhteishallinnossa yksi osakas voi pysäyttää tarpeellisen myynnin. Pesänselvittäjä pystyy viemään asian eteenpäin, jos myynti on perusteltu.

Paljonko pesänselvittäjä maksaa?

Pesänselvittäjän palkkio maksetaan yleensä kuolinpesän varoista. Hinta riippuu työn määrästä, pesän koosta, riitaisuuden asteesta ja siitä, joudutaanko tekemään paljon selvityksiä tai oikeudellisia toimia. Pieni ja selkeä pesä voi hoitua kohtuullisilla kustannuksilla. Riitainen pesä, jossa on asunto, yritysomaisuutta, ulkomaisia varoja tai oikeudenkäyntejä, voi tulla kalliiksi.

Tärkeä käytännön kysymys on, onko pesässä varoja maksaa selvittäjän palkkio. Jos pesä on varaton tai lähes varaton, selvittäjän hakeminen ei välttämättä ratkaise ongelmaa taloudellisesti järkevällä tavalla. Jos taas pesässä on merkittävä asunto tai muuta omaisuutta, selvittäjän kulut voivat olla pieni paha verrattuna vuosien riitaan.

Osakkaan kannattaa ennen hakemusta arvioida, mitä ongelmaa selvittäjä ratkaisee. Jos ongelma on vain se, että perilliset haluavat eri asioita, selvittäjä voi auttaa. Jos ongelma on se, ettei pesässä yksinkertaisesti ole jaettavaa, ratkaisu voi olla toinen.

Miten pesänselvittäjä vaikuttaa osakkaiden valtaan?

Kun pesänselvittäjä on määrätty, osakkaat eivät enää samalla tavalla hallitse pesää yhdessä. Päätösvalta siirtyy selvittäjälle niissä asioissa, jotka kuuluvat pesän selvittämiseen. Osakkaat säilyttävät oikeutensa saada tietoa, esittää vaatimuksia ja valvoa etuaan, mutta he eivät voi ohittaa selvittäjää.

Tämä voi tuntua rankalta, etenkin osakkaasta, joka on aiemmin hoitanut pesän arkea. Toisaalta juuri se voi olla tarpeen, jos yhden henkilön toimintaan ei luoteta tai päätöksiä ei synny. Pesänselvittäjä tuo prosessiin ulkopuolisen vastuun ja dokumentoinnin.

Osakkaiden kannattaa toimittaa selvittäjälle kaikki tiedot avoimesti: tilitiedot, laskut, sopimukset, avaimet, testamentit, velkakirjat, vakuutukset ja tiedot omaisuudesta. Tietojen pimittäminen ei yleensä auta ketään. Se hidastaa prosessia ja kasvattaa kustannuksia.

Pesänselvittäjä ja perinnönjako

Pesänselvittäjän työ päättyy yleensä siihen, että pesä on selvitetty. Sen jälkeen voidaan tehdä perinnönjako. Jos osakkaat pääsevät sopuun, he voivat tehdä jakosopimuksen kirjallisesti. Jos sopua ei synny, tuomioistuin voi määrätä pesänjakajan.

Pesänselvittäjä voi käytännössä helpottaa jakoa paljon. Kun velat on maksettu, omaisuus arvostettu ja epäselvät väitteet käsitelty, riidan kohde pienenee. Osakkaat voivat silti riidellä siitä, kuka saa mitä, mutta ainakin tiedetään, mitä jaetaan.

Perinnönjaossa pitää huomioida myös mahdollinen testamentti, lakiosa, lesken asema, avio-oikeus ja ennakkoperinnöt. Pesänselvittäjä ei poista näitä kysymyksiä, mutta hän voi pakottaa prosessin etenemään järjestyksessä.

Milloin pesänselvittäjää ei ehkä tarvita?

Pesänselvittäjää ei yleensä tarvita, jos pesä on yksinkertainen ja osakkaat pystyvät sopimaan. Jos vainajalla oli yksi pankkitili, vähän irtaimistoa, ei velkoja ja kaikki perilliset ovat samaa mieltä, selvittäjä olisi turhaa kustannusta.

Häntä ei myöskään kannata hakea vain painostuskeinoksi. Jos hakemus perustuu lähinnä tunteeseen tai vanhaan perheriitaan, mutta pesän asiat ovat muuten hoidettavissa, tuomioistuin ei välttämättä näe määräykselle tarvetta. Lisäksi turha hakemus voi kiristää välejä entisestään.

Ennen hakemusta kannattaa tehdä kirjallinen etenemisehdotus muille osakkaille. Siihen voi kirjata määräajat: perukirjan tiedot, laskujen maksaminen, arviokirjan hankkiminen, omaisuuden myynti ja jakoneuvottelu. Jos ehdotus torjutaan ilman syytä tai siihen ei vastata, hakemukselle on usein parempi pohja.

Muistilista ennen hakemusta

Ennen kuin haet pesänselvittäjää, käy läpi nämä asiat:

1. Onko kuolinpesän osakkaat selvitetty?
2. Onko perukirja tehty tai tekeillä?
3. Mitkä asiat ovat oikeasti jumissa?
4. Onko ongelmista kirjallista näyttöä?
5. Onko pesässä varoja selvittäjän kuluihin?
6. Onko olemassa sopiva henkilö pesänselvittäjäksi?
7. Onko muille osakkaille annettu mahdollisuus sopia?

Tämän listan tarkoitus ei ole viivyttää hakemusta. Se estää hätiköityjä hakemuksia ja auttaa perustelemaan asian, jos hakemus on tarpeen.

Miten pesänselvittäjän hakemus etenee käräjäoikeudessa?

Hakemus tehdään vainajan viimeisen kotipaikan käräjäoikeudelle. Käytännössä hakemuksessa yksilöidään vainaja, hakija, osakkaat, pesän tilanne ja se, miksi ulkopuolista selvittäjää tarvitaan. Perustelujen ei tarvitse olla romaani, mutta niiden pitää osoittaa todellinen tarve. Pelkkä lause 'emme tule toimeen' on heikompi kuin konkreettinen kuvaus siitä, että asuntoa ei saada myytyä, laskut jäävät maksamatta tai osakas ei anna tarvittavia tietoja.

Käräjäoikeus pyytää usein muilta osakkailta lausuman. Jos kukaan ei vastusta ja ehdotettu henkilö on sopiva, määräys voi tulla melko suoraviivaisesti. Jos osakkaat vastustavat hakemusta tai riitelevät siitä, kuka pitäisi määrätä, käsittely pitkittyy. Silloin kirjallinen näyttö on tärkeää: viestit, maksamattomat laskut, pankin vaatimukset, arviot ja aiemmat sovintoyritykset.

Hakemuksessa kannattaa ehdottaa henkilöä, jolla on kokemusta kuolinpesistä. Usein valitaan asianajaja tai juristi, joka on suostunut tehtävään etukäteen. Jos ehdotus puuttuu tai henkilö ei ole sopiva, tuomioistuin voi määrätä jonkun muun. Tämäkin on hyvä syy valmistella hakemus kunnolla eikä ampua sitä matkaan paniikissa.

Kun määräys on annettu, osakkaiden kannattaa vaihtaa oma moodinsa riitelystä tiedon toimittamiseen. Selvittäjän työ nopeutuu, jos pankkitiedot, laskut, vakuutukset, avaimet, sopimukset ja omaisuutta koskevat tiedot tulevat kerralla. Jokainen viivästynyt liite voi tarkoittaa lisää laskutettavaa aikaa. Jos tavoitteena on säästää pesän varoja, hyvä yhteistyö selvittäjän kanssa on tylsä mutta tehokas keino.

Yhteenveto: milloin pesänselvittäjä on järkevä ratkaisu?

Pesänselvittäjä on järkevä ratkaisu, kun kuolinpesä ei etene, omaisuus tai velat ovat epäselviä tai osakkaiden riita estää tarpeelliset päätökset. Hän tuo pesään ulkopuolisen hallinnan, mutta samalla myös kustannuksia. Siksi päätös kannattaa tehdä harkiten.

Hyvä nyrkkisääntö on tämä: jos pesän asiat saadaan hoidettua kirjallisella sopimuksella, tee sopimus. Jos sopiminen ei onnistu ja viivyttely aiheuttaa vahinkoa, pesänselvittäjän hakeminen voi olla ainoa järkevä tie.

Jos et tiedä, kannattaako kuolinpesään hakea pesänselvittäjää tai miten hakemus tehdään, voit soittaa OikeusGuruun: 0600 411 104, 0,98 €/min + pvm/mpm.