Sovittelu – Rikos- ja riita-asioiden sovittelu Suomessa

Sovittelu on menettely, jossa osapuolet yrittävät ratkaista rikos- tai riita-asian puolueettoman sovittelijan avulla. Se voi tarkoittaa anteeksipyyntöä, vahingonkorvausta, maksusuunnitelmaa, käyttäytymisen muutosta tai muuta sopimusta. Parhaimmillaan sovittelu säästää aikaa, rahaa ja hermoja. Huonoimmillaan se on vain uusi kierros samassa riidassa, mutta pöydällä on nyt kahvia.

Sovittelu ei sovi kaikkeen. Jos asiassa on vakavaa väkivaltaa, painostusta, epätasapainoinen valta-asema tai turvallisuusriski, sovittelun edellytykset pitää arvioida tarkasti. Sovinnon tarkoitus ei ole lakaista rikosta maton alle, vaan löytää ratkaisu silloin, kun se on aidosti vapaaehtoinen ja turvallinen.

Tämä artikkeli antaa yleistä tietoa. Jos sinua painostetaan sovintoon tai pelkäät toista osapuolta, hae neuvoa ennen sopimista.

Rikos- ja riita-asioiden sovittelu

Rikos- ja riita-asioiden sovittelu on vapaaehtoinen palvelu, jossa koulutetut sovittelijat auttavat osapuolia keskustelemaan tapahtuneesta ja mahdollisesta korvauksesta. Aloite voi tulla poliisilta, syyttäjältä, osapuolilta tai muulta taholta. Molempien osapuolten pitää yleensä suostua sovitteluun.

Rikosasiassa sovittelu voi vaikuttaa asian etenemiseen, syyttäjän harkintaan ja seuraamuksiin. Se ei kuitenkaan automaattisesti poista rikosta tai takaa, ettei syytettä nosteta. Vaikutus riippuu rikosnimikkeestä, teon vakavuudesta, vahinkojen korvaamisesta ja kokonaisuudesta.

Millaisiin asioihin sovittelu sopii?

Sovittelu voi sopia esimerkiksi lievempiin omaisuusrikoksiin, vahingontekoon, naapuruusriitoihin, nuorten tekemiin tekoihin, riitoihin, joissa osapuolet joutuvat jatkossakin olemaan tekemisissä, tai tilanteisiin, joissa vahinko voidaan korvata selvästi. Sovittelu voi olla järkevä myös silloin, kun oikeudenkäynti olisi hidas ja kallis suhteessa riidan arvoon.

Sovittelu ei ole järkevä, jos toinen osapuoli käyttää sitä painostamiseen, välttelee vastuuta tai yrittää ostaa hiljaisuuden ilman todellista korvausta. Vapaaehtoisuus on avainsana. Jos "sovinto" syntyy uhkailun kautta, se on enemmän ongelma kuin ratkaisu.

Mitä sovintosopimukseen kirjataan?

Sovintosopimukseen kannattaa kirjata täsmällisesti, mitä sovitaan: maksettava summa, maksupäivä, maksutapa, mahdollinen maksusuunnitelma, omaisuuden palautus, anteeksipyyntö, käyttäytymistä koskevat sitoumukset ja seuraukset, jos sopimusta ei noudateta. Epämääräinen "hoidetaan tämä" on huono sopimus. Se on lähinnä riidan siemen paremmassa puvussa.

Jos kyse on rahasta, käytä euromääriä ja päivämääriä. Jos kyse on yhteydenpidosta, kirjaa mitä yhteydenpitoa vältetään ja kuinka kauan. Jos kyse on vahingosta, liitä mukaan kuitit tai arvio. Hyvä sopimus on tylsä, koska tylsyys on riidanratkaisussa hyve.

Vaikutus rikosprosessiin

Onnistunut sovittelu voi johtaa esimerkiksi esitutkinnan rajoittamiseen, syyttämättä jättämiseen tai lievempään seuraamukseen. Tämä ei kuitenkaan ole automaatti. Vakavissa rikoksissa viranomaiset voivat jatkaa asiaa sovinnosta huolimatta. Erityisesti väkivalta- ja lähisuhdetilanteissa sovittelun vaikutus arvioidaan varovasti.

Asianomistajan kannattaa ymmärtää, mitä hän sopii. Jos hyväksyt korvauksen täytenä ja lopullisena, se voi vaikuttaa myöhempiin vaatimuksiin. Jos taas sopimus koskee vain osaa vahingosta, se pitää sanoa.

Tuomioistuinsovittelu

Riita-asioissa on mahdollista käyttää myös tuomioistuinsovittelua. Siinä tuomari toimii sovittelijana, ja tavoitteena on ratkaisu ilman täyttä oikeudenkäyntiä. Tuomioistuinsovittelu voi sopia esimerkiksi sopimusriitoihin, perintöriitoihin, naapuruusriitoihin tai muihin yksityisoikeudellisiin erimielisyyksiin.

Tuomioistuinsovittelussa pitää silti valmistautua. Omat vaatimukset, joustovara, näyttö ja kustannukset kannattaa miettiä etukäteen. Sovittelu ei ole improvisaatioteatteri, vaikka joskus siltä kuulostaa.

Käytännön minimipolku

Selvitä, onko sovittelu turvallinen ja järkevä. Kokoa näyttö vahingoista ja vaatimuksista. Päätä etukäteen, mikä on minimitaso, jonka voit hyväksyä. Kirjaa sopimus täsmällisesti ja säilytä se. Jos asia on vakava, kysy neuvoa ennen allekirjoittamista.

Yhteenveto: sovittelu on hyvä työkalu oikeassa asiassa, mutta huono korvike oikeusturvalle väärässä asiassa. Sovi, kun se ratkaisee ongelman. Älä sovi vain siksi, että joku haluaa asiakirjan pois pöydältä.

Jos sovittelu, korvaussopimus tai rikosasian vaikutukset mietityttävät, voit soittaa OikeusGuruun: 0600 411 104, 0,98€/min + pvm/mpm.