Lomauttaminen – Prosessi ja työntekijän oikeudet lomautuksen aikana

Lomauttaminen tarkoittaa, että työnteko ja palkanmaksu keskeytetään väliaikaisesti, mutta työsuhde pysyy voimassa. Se on työnantajalle keino sopeuttaa toimintaa tilanteessa, jossa työtä tai taloudellisia edellytyksiä ei ole riittävästi. Työntekijälle se on käytännössä tulojen äkillinen katkeaminen ja epävarmuus siitä, milloin työ jatkuu. Juridisesti kyse ei ole irtisanomisesta, mutta arjessa ero tuntuu joskus lähinnä sanakirjan pilkunviilaukselta.

Lomautus voi olla kokoaikainen tai osa-aikainen. Se voi kestää määräajan tai olla toistaiseksi voimassa. Työnantaja ei kuitenkaan saa lomauttaa mielensä mukaan. Lomautukselle pitää olla laillinen peruste, menettely pitää hoitaa oikein ja työntekijälle pitää antaa tarvittavat tiedot ajoissa. Jos menettelyssä mennään oikopolulle, lomautus voi olla lainvastainen.

Tässä oppaassa käydään läpi, milloin lomauttaminen on sallittua, miten lomautusprosessi etenee, mitä ilmoituksia työnantajan pitää antaa, miten työttömyysturva toimii lomautuksen aikana ja mitä työntekijän kannattaa tehdä, jos lomautus vaikuttaa virheelliseltä.

Tämä artikkeli antaa yleistä oikeudellista tietoa. Lomautustilanteessa ratkaisevia ovat työsopimuslaki, mahdollinen työehtosopimus, yhteistoimintavelvoitteet ja työnantajan todellinen tilanne.

Milloin työnantaja saa lomauttaa?

Työnantaja saa lomauttaa, jos hänellä olisi taloudellinen tai tuotannollinen peruste irtisanoa työntekijä tai jos työ tai työnantajan edellytykset tarjota työtä ovat vähentyneet tilapäisesti. Tilapäisyys tarkoittaa yleensä sitä, että työn vähentyminen kestää enintään noin 90 päivää. Jos tilanne on pysyvä, työnantajan pitäisi arvioida irtisanomista eikä käyttää lomautusta ikuisena odotushuoneena.

Lomautusperuste voi liittyä esimerkiksi tilausten vähenemiseen, tuotannon keskeytymiseen, projektin päättymiseen, kassakriisiin tai muuhun toiminnan supistumiseen. Perusteen pitää olla todellinen. Työnantaja ei saa lomauttaa rangaistuksena, painostuskeinona tai siksi, että työntekijä on käyttänyt oikeuksiaan. Jos työtä on edelleen tarjolla tai uusia työntekijöitä palkataan samaan tehtävään, lomautuksen peruste kannattaa kyseenalaistaa.

Kokoaikainen ja osa-aikainen lomautus

Kokoaikaisessa lomautuksessa työnteko keskeytyy kokonaan. Osa-aikaisessa lomautuksessa työaikaa lyhennetään esimerkiksi nelipäiväiseksi viikoksi tai lyhyemmiksi työpäiviksi. Molemmissa tapauksissa palkka pienenee tai keskeytyy lomautuksen laajuuden mukaan. Työsuhde kuitenkin jatkuu, joten esimerkiksi lojaliteettivelvollisuus ja salassapito säilyvät.

Osa-aikalomautuksessa kannattaa tarkistaa tarkasti työajan muutokset ja palkanlaskenta. Jos työaika vaihtelee, soviteltu työttömyysturva voi olla mahdollinen. Työnantajan pitää antaa riittävät tiedot siitä, miten työaika muuttuu, milloin muutokset alkavat ja miten pitkään järjestely kestää. Epämääräinen “katsotaan viikko kerrallaan” ei ole erityisen hyvä oikeudellinen dokumentti.

Lomautusmenettely

Ennen lomautusta työnantajan pitää yleensä antaa ennakkoselvitys tai käydä yhteistoimintaneuvottelut, jos työnantaja kuuluu yhteistoimintalain piiriin. Työntekijälle pitää kertoa lomautuksen peruste, arvioitu laajuus, alkamisajankohta ja kesto. Työntekijällä pitää olla mahdollisuus tulla kuulluksi tai osallistua menettelyyn sovellettavien sääntöjen mukaan.

Lomautusilmoitus pitää antaa lähtökohtaisesti vähintään 14 päivää ennen lomautuksen alkamista, ellei työehtosopimus määrää muuta. Ilmoitus kannattaa pyytää kirjallisena. Siitä pitäisi käydä ilmi lomautuksen syy, alkamisaika, kesto tai arvioitu kesto sekä se, onko lomautus kokoaikainen vai osa-aikainen. Kirjallinen ilmoitus on tärkeä myös työttömyysturvaa varten.

Yhteistoimintaneuvottelut ja lomautus

Jos työnantajalla on yhteistoimintalain mukainen neuvotteluvelvollisuus, lomautuksia ei yleensä voi päättää ennen neuvottelujen käymistä. Neuvotteluissa käsitellään suunniteltujen toimenpiteiden perusteita, vaikutuksia, vaihtoehtoja ja kohdentamista. Työnantaja ei saa tulla neuvotteluun valmiiksi lukitun päätöksen kanssa ja esittää keskustelua teatterina. Teatterissa sentään maksetaan lipusta vapaaehtoisesti.

Työntekijän kannattaa seurata, mitä neuvottelupöytäkirjoihin kirjataan. Jos työnantaja perustelee lomautuksia tilapäisellä työn vähenemisellä, mutta samaan aikaan ulkoistaa työtä tai käyttää vuokratyövoimaa vastaaviin tehtäviin, asiasta kannattaa kysyä. Neuvottelujen tarkoitus ei ole vain ilmoittaa ikävät uutiset, vaan selvittää vaihtoehtoja.

Palkka, lomat ja edut lomautuksen aikana

Lomautuksen aikana työnantaja ei yleensä maksa palkkaa siltä ajalta, jolloin työnteko on keskeytetty. Jos lomautus alkaa kesken palkanmaksukauden, palkka maksetaan tehdystä työstä normaalisti. Lomautus voi vaikuttaa vuosiloman kertymiseen, mutta tähän liittyy poikkeuksia ja työehtosopimusten määräyksiä. Myös työsuhde-edut, kuten puhelin, autoetu tai liikuntaetu, pitää tarkistaa sopimusten ja käytännön perusteella.

Jos työnantaja määrää vuosiloman lomautuksen yhteyteen, vuosilomalain sääntöjä pitää noudattaa. Lomaa ei voi käyttää mielivaltaisesti lomautuksen pehmusteena. Työntekijän kannattaa tarkistaa lomapalkka, lomakorvaus ja mahdolliset saldot. Jos lomautus jatkuu pitkään, pienetkin laskentavirheet muuttuvat nopeasti merkittäviksi.

Työttömyysturva lomautuksen aikana

Lomautettu voi yleensä ilmoittautua työnhakijaksi ja hakea työttömyysturvaa lomautuksen ajalta. Tämä koskee sekä kokoaikaista että osa-aikaista lomautusta, mutta etuuden määrä ja käsittely riippuvat tilanteesta. Ilmoittaudu työnhakijaksi viimeistään ensimmäisenä lomautuspäivänä. Jos lomautus on osa-aikainen, ilmoita työajat ja palkkatiedot maksajalle.

Työttömyysturvassa voi olla omavastuuaika. Lisäksi soviteltu päiväraha voi tulla kyseeseen, jos työ jatkuu osittain. Työnantajan antama lomautusilmoitus ja palkkatiedot ovat tärkeitä. Jos lomautuksen päättymispäivä muuttuu tai työnantaja kutsuu takaisin töihin, ilmoita muutoksista heti. Työttömyysturva ei pidä yllätyksistä, ainakaan sellaisista jotka vaikuttavat rahaan.

Saako lomautettu tehdä muuta työtä?

Lomautettu saa yleensä hakea ja tehdä muuta työtä lomautuksen aikana. Työsuhde omaan työnantajaan jatkuu, joten kilpailevan toiminnan kielto ja salassapito on huomioitava. Jos otat vastaan määräaikaisen työn, tarkista, pystytkö palaamaan omaan työhön, jos työnantaja päättää lomautuksen. Toistaiseksi lomautetulla voi tietyissä tilanteissa olla oikeus irtisanoa työsopimus ilman irtisanomisaikaa, mutta yksityiskohdat kannattaa tarkistaa ennen päätöstä.

Jos uusi työ on samalla alalla tai asiakkaisiin liittyvä, arvioi kilpailuriski. Pelkkä ansion hankkiminen lomautuksen aikana on sallittua, mutta työnantajan liikesalaisuuksia ei saa käyttää. Käytännössä järkevä työntekijä pitää työt erillään, sopimukset tallessa ja ilmoitukset etuuden maksajalle ajan tasalla.

Takaisin kutsuminen töihin

Määräaikainen lomautus päättyy ilmoitettuna päivänä, ellei työnantaja laillisesti muuta tilannetta. Toistaiseksi voimassa olevassa lomautuksessa työnantajan pitää ilmoittaa työn alkamisesta yleensä vähintään seitsemän päivää aikaisemmin, ellei toisin ole sovittu. Työntekijän pitää palata työhön, kun lomautus päättyy asianmukaisesti.

Jos olet ottanut lomautuksen aikana muuta työtä, paluuseen voi liittyä käytännön ongelmia. Siksi uuden työn sopimuksessa kannattaa huomioida mahdollinen kutsu takaisin. Jos työnantaja kutsuu vain osan lomautetuista takaisin, valintaperusteiden pitää olla asialliset. Syrjivät tai kostavat valinnat voivat olla lainvastaisia.

Milloin lomautus voi olla virheellinen?

Lomautus voi olla virheellinen, jos perustetta ei ole, menettelyä ei noudateta, ilmoitusaika on liian lyhyt, yhteistoimintaneuvottelut laiminlyödään, työntekijöitä valitaan epäasiallisesti tai työnantaja teettää samaa työtä muilla ilman hyväksyttävää syytä. Myös toistuvia lyhyitä lomautuksia voidaan arvioida kriittisesti, jos niillä kierretään irtisanomissuojaa.

Jos epäilet virhettä, pyydä työnantajalta kirjallinen perustelu. Säilytä ilmoitukset, työvuorolistat, viestit ja tiedot siitä, ketkä tekevät lomautuksen aikana työtä. Ota yhteyttä luottamusmieheen, työsuojeluvaltuutettuun, liittoon tai oikeudelliseen neuvontaan. Lomautusriidoissa näyttö on usein ratkaisevaa.

Lomautus ja irtisanoutuminen

Lomautettu työntekijä voi tietyissä tilanteissa irtisanoa työsopimuksensa poikkeuksellisin ehdoin. Jos lomautus on kestänyt pitkään tai on voimassa toistaiseksi, työntekijällä voi olla oikeus päättää työsuhde ilman tavallista irtisanomisaikaa. Jos lomautuksen päättymisestä on jo ilmoitettu, säännöt voivat muuttua. Tästä syystä irtisanoutumista ei kannata tehdä hetken turhautumisesta, vaan ensin pitää tarkistaa oikeusvaikutukset.

Työnantajan irtisanoessa lomautetun työntekijän tilanne on toinen. Työntekijällä voi olla oikeus irtisanomisajan palkkaan, ja lomautusaika voi vaikuttaa laskentaan. Myös takaisinottovelvollisuus voi tulla arvioitavaksi, jos työnantaja myöhemmin tarvitsee työntekijöitä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin. Lomautus ei siis poista työnantajan muita velvollisuuksia, vaikka palkanmaksu olisi keskeytetty.

Jos työntekijä löytää lomautuksen aikana uuden pysyvän työn, kokonaisuus kannattaa laskea huolellisesti. Uusi työ voi olla erinomainen ratkaisu, mutta vanhan työsuhteen päättämistapa voi vaikuttaa etuuksiin, irtisanomisaikoihin ja mahdollisiin saataviin. Paperilla pieni ero voi olla käytännössä usean viikon palkka.

Työnantajan tiedonantovelvollisuus

Työnantajan pitää lomautuksen aikana antaa työntekijälle olennaiset tiedot tilanteen muuttumisesta. Jos työtilanne paranee, lomautuksen jatkamista pitää arvioida uudelleen. Jos lomautuksen peruste katoaa, työntekijät pitää kutsua töihin. Työnantaja ei saa pitää lomautusta voimassa vain varmuuden vuoksi samalla, kun työtä olisi tarjolla.

Työntekijä voi pyytää kirjallista selvitystä lomautuksen jatkumisen perusteista. Tämä on erityisen tärkeää, jos lomautus venyy, työpaikalle palkataan uusia henkilöitä, vuokratyövoimaa käytetään tai työtehtäviä jaetaan muille. Selvityspyyntö kannattaa tehdä asiallisesti. Tarkoitus ei ole voittaa sähköpostiriitaa, vaan saada todisteita ja vastauksia.

Lomautuksen vaikutus arkeen

Lomautus vaikuttaa muuhunkin kuin palkkaan. Työterveyshuollon käyttö, työsuhde-edut, vuosiloman ajankohta, koulutukset, työvälineet ja työpaikan järjestelmäoikeudet voivat kaikki nousta esiin. Työntekijän kannattaa kysyä työnantajalta, mitkä edut jatkuvat ja mitkä keskeytyvät. Erityisesti autoetu, puhelinetu ja lounasetu voivat vaikuttaa sekä verotukseen että arjen kustannuksiin.

Lomautuksen aikana työntekijän pitää olla tavoitettavissa sovitulla tavalla, jos työnantaja kutsuu takaisin työhön. Tämä ei tarkoita, että työnantaja saa teettää työtä ilmaiseksi. Jos työnantaja pyytää tekemään tehtäviä lomautuksen aikana, kyse voi olla työstä, josta pitää maksaa palkkaa. Pieni “voitko nopeasti katsoa tämän” voi olla käytännössä työntekoa, vaikka se olisi naamioitu ystävälliseksi pyynnöksi.

Myös osaamisen ylläpito kannattaa miettiä. Lomautus voi olla mahdollisuus kouluttautua tai hakea uutta työtä, mutta työttömyysturvan ehdot ja palvelut pitää huomioida. Jos osallistut koulutukseen, selvitä etukäteen sen vaikutus etuuteen. Jälkikäteen selvitetty koulutus on viranomaisasioissa usein turhan jännittävä harrastus.

Muistilista työntekijälle

• pyydä lomautusilmoitus kirjallisena
• tarkista peruste, alkamispäivä, kesto ja lomautuksen laajuus
• ilmoittaudu työnhakijaksi heti lomautuksen alkaessa
• hae työttömyysturvaa kassasta tai Kelasta
• seuraa palkkaa, lomakertymää ja työsuhde-etuja
• dokumentoi, jos samaa työtä teetetään muilla
• kysy neuvoa ennen kuin irtisanoudut tai allekirjoitat sopimuksia

Lomauttaminen on työnantajan sallittu sopeutuskeino vain silloin, kun perusteet ja menettely ovat kunnossa. Työntekijän ei tarvitse hyväksyä epäselvää ilmoitusta hiljaa, mutta reagoiminen kannattaa tehdä rauhallisesti ja kirjallisesti.

Jos lomautus vaihtuu irtisanomiseksi

Jos työnantajan tilanne heikkenee, lomautus voi myöhemmin muuttua irtisanomiseksi. Silloin pitää arvioida erikseen irtisanomisperuste, irtisanomisaika, mahdollinen irtisanomisajan palkka ja työnantajan velvollisuus tarjota muuta työtä. Se, että työntekijä on ollut lomautettuna, ei automaattisesti tee irtisanomisesta laillista. Työnantajan pitää edelleen osoittaa, että työ on vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi tai että muu lainmukainen peruste on olemassa.

Työntekijän kannattaa pyytää uusi kirjallinen ilmoitus ja perustelut. Lomautusilmoitus ei korvaa irtisanomisilmoitusta. Jos irtisanominen tulee pitkän lomautuksen jälkeen, tarkista myös takaisinottovelvollisuus ja se, onko työnantaja samaan aikaan hakenut tai palkannut työntekijöitä vastaaviin tehtäviin.

Lomautuksessa tärkeintä on erottaa väliaikainen sopeutus pysyvästä työpaikan menettämisestä. Työnantajan sanavalinta ei yksin ratkaise asiaa. Jos lomautus venyy, työtä ei näy ja työnantaja ei anna selviä perusteita, työntekijän kannattaa alkaa selvittää, onko kyse tosiasiassa irtisanomistilanteesta. Mitä aikaisemmin kysyt, sitä vähemmän joudut arvaamaan.

Jos lomautus, työttömyysturva, lomautusilmoitus tai työnantajan menettely mietityttää, voit soittaa OikeusGuruun: 0600 411 104, 0,98€/min + pvm/mpm.