Työsyrjintä – Tunnista syrjintä ja puolusta oikeuksiasi

# Työsyrjintä – Tunnista syrjintä ja puolusta oikeuksiasi

Työsyrjintä on Suomessa kielletty lailla. Yhdenvertaisuuslaki ja tasa-arvolaki suojaavat työntekijöitä rekrytoinnista työsuhteen päättymiseen asti. Syrjintää tapahtuu kuitenkin edelleen, ja kynnys puuttua siihen on monelle korkea.

> Tämä artikkeli tarjoaa yleistä oikeudellista tietoa eikä korvaa lakimiehen neuvontaa.

Mitä työsyrjintä on?

Työsyrjintä tarkoittaa sitä, että henkilöä kohdellaan epäsuotuisammin kuin toista vastaavassa tilanteessa olevaa ilman hyväksyttävää syytä. Kielletyt syrjintäperusteet ovat:

• Ikä
• Alkuperä ja kansalaisuus
• Kieli
• Uskonto ja vakaumus
• Mielipide ja poliittinen toiminta
• Ammattiyhdistystoiminta
• Perhesuhteet
• Terveydentila ja vammaisuus
• Seksuaalinen suuntautuminen
• Sukupuoli (tasa-arvolaki)
• Muu henkilöön liittyvä syy

Syrjinnän muodot

Välitön syrjintä

Henkilöä kohdellaan suoraan huonommin kielletyn perusteen vuoksi. Esimerkki: Työhakijaa ei kutsuta haastatteluun ulkomaalaisen nimen perusteella.

Välillinen syrjintä

Näennäisesti neutraali sääntö asettaa tietyn ryhmän muita heikompaan asemaan. Esimerkki: Vaatimus täydellisestä suomen kielen taidosta tehtävässä, jossa se ei ole välttämätöntä.

Häirintä

Henkilön ihmisarvoa tarkoituksellisesti loukkaava käytös, joka liittyy kiellettyyn syrjintäperusteeseen. Esimerkki: Toistuva vitsailu työntekijän uskonnosta.

Kohtuullisten mukautusten epääminen

Työnantaja ei tee kohtuullisia mukautuksia vammaisen henkilön työntekoon. Esimerkki: Esteettömyysmuutoksia ei tehdä, vaikka ne olisivat edullisia ja helppoja toteuttaa.

Syrjintä rekrytoinnissa

Rekrytoinnissa syrjintä ilmenee esimerkiksi:

• Tarpeettomien henkilötietojen kysymisessä (ikä, perhesuunnitelmat, etnisyys)
• Syrjivillä työpaikkailmoituksilla ("nuorekas tiimi", "äidinkielenään suomea puhuva")
• Raskaudesta tai perhevapaista kyselyllä

Työnantajan ei pidä kysyä hakijalta:

• Perhetilanteesta tai raskaudesta
• Terveydentilasta (ennen valintapäätöstä)
• Uskonnosta tai poliittisesta vakaumuksesta
• Seksuaalisesta suuntautumisesta

Todistustaakka

Syrjintäasiassa todistustaakka jakautuu:

1. Syrjintää epäilevä osoittaa syrjintäolettaman – esimerkiksi kertoo, että häntä kohdeltiin eri tavalla ja kielletty syrjintäperuste on olemassa
2. Työnantajan on osoitettava, että kohtelulle oli hyväksyttävä syy

Tämä niin sanottu käännetty todistustaakka helpottaa syrjinnän uhrin asemaa.

Oikeussuojakeinot

Yhdenvertaisuusvaltuutettu

• Antaa ohjausta ja neuvontaa
• Voi pyytää selvitystä työnantajalta
• Ei tee sitovia päätöksiä työsyrjinnässä
• Maksuton palvelu

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta

• Voi kieltää syrjivän menettelyn
• Voi asettaa uhkasakon
• Käsittely on maksutonta

Käräjäoikeus

• Hyvitysvaatimus yhdenvertaisuuslain nojalla
• Vahingonkorvausvaatimus
• Työsuhteen perusteettoman päättämisen korvaus

Ammattiliitto

• Neuvonta ja avustaminen syrjintätilanteissa
• Liitto voi ajaa asiaa jäsenensä puolesta

Hyvitys ja korvaukset

Syrjinnän uhri voi saada:

• Hyvitystä yhdenvertaisuuslain tai tasa-arvolain nojalla (ei ylärajaa)
• Vahingonkorvausta taloudellisesta ja henkisestä kärsimyksestä
• Irtisanomiskorvausta jos työsuhde päätettiin syrjivin perustein (3–24 kk palkka)

Mitä tehdä jos epäilet syrjintää?

1. Dokumentoi – Kirjaa ylös tapahtumat, päivämäärät, todistajat
2. Ota asia puheeksi työnantajan kanssa
3. Ilmoita työsuojeluvaltuutetulle tai luottamusmiehelle
4. Ota yhteyttä ammattiliittoon
5. Ota yhteyttä yhdenvertaisuusvaltuutettuun tai tasa-arvovaltuutettuun
6. Hae oikeusapua tarvittaessa

Soita OikeusGurulle – 0600 411 104, 0,98 €/min

Saat neuvontaa työsyrjintään, häirintään ja työelämän oikeuksiin liittyvissä kysymyksissä.