Irtisanomiskorvaus – Milloin työntekijällä on oikeus korvaukseen

Irtisanomiskorvaus ei ole automaattinen lohdutuspalkinto siitä, että työsuhde päättyi huonolla tunnelmalla. Korvausta voi kuitenkin vaatia, jos irtisanominen on ollut lainvastainen, irtisanomisaikaa ei ole noudatettu, palkkoja on jäänyt maksamatta tai työnantaja on rikkonut työsuhteen ehtoja.

Työoikeudessa ratkaisevaa on peruste, menettely ja näyttö. Oliko työnantajalla asiallinen ja painava syy? Noudatettiinko kuulemista? Maksettiinko palkka, lomakorvaus ja irtisanomisajan palkka oikein? Tässä kohtaa tunne on ymmärrettävä, mutta laskelma voittaa sen oikeussalissa.

Tämä artikkeli tarjoaa yleistä oikeudellista tietoa eikä korvaa työsuhdejuristin neuvontaa.

Mitä irtisanomiskorvaus tarkoittaa?

Arkikielessä irtisanomiskorvauksella tarkoitetaan useita eri asioita. Ne kannattaa erottaa toisistaan:

• Irtisanomisajan palkka
• Maksamatta jäänyt palkka tai lisä
• Lomakorvaus ja lomaraha, jos sellainen kuuluu
• Korvaus työsuhteen perusteettomasta päättämisestä
• Syrjintään tai epäasialliseen menettelyyn liittyvä hyvitys
• Sopimukseen perustuva eroraha tai pakettikorvaus

Kaikki nämä eivät ole sama vaatimus. Esimerkiksi irtisanomisaika liittyy siihen, paljonko työtä tai palkkaa työsuhteen päättyessä kertyy. Lainvastaisen päättämisen korvaus taas arvioidaan erikseen.

Milloin irtisanominen voi olla lainvastainen?

Työnantaja tarvitsee irtisanomiseen asiallisen ja painavan syyn. Syyt voivat liittyä työntekijään tai tuotannollisiin ja taloudellisiin perusteisiin. Pelkkä epämääräinen tyytymättömyys ei riitä. Jos työntekijän työssä on ongelmia, työnantajan pitää yleensä antaa mahdollisuus korjata toimintaa, ellei rikkomus ole vakava.

Lainvastaisuus voi liittyä esimerkiksi siihen, että:

1. Irtisanomisperustetta ei ollut
2. Varoitusta tai kuulemista ei hoidettu oikein
3. Työ ei tosiasiassa vähentynyt
4. Työnantaja palkkasi uuden henkilön samaan tehtävään
5. Irtisanominen liittyi sairauteen, raskauteen, perhevapaaseen tai muuhun kiellettyyn perusteeseen
6. Määräaikainen työsuhde päätettiin ilman oikeutta päättämiseen

Jos kyse oli lomautuksesta, kannattaa lukea myös lomautusta koskevat säännöt. Lomautus ei ole irtisanominen, vaikka se joskus tuntuu samalta, vain hitaammalta.

Mitä voi vaatia rahana?

Työntekijän vaatimukset riippuvat tilanteesta. Perusteettomasta päättämisestä voidaan vaatia korvausta työsopimuslain mukaan. Korvauksen määrässä huomioidaan muun muassa työsuhteen kesto, työntekijän ikä, mahdollisuudet saada uutta työtä, työnantajan menettely ja työntekijän oma toiminta.

Lisäksi voidaan vaatia selkeitä saatavia:

• Maksamaton palkka
• Ylityö-, ilta-, yö- tai sunnuntaikorvaukset
• Irtisanomisajan palkka
• Lomakorvaus
• Odotusajan palkka tietyissä tilanteissa
• Viivästyskorko

Palkkasaatava kannattaa laskea erikseen, koska se on usein helpompi näyttää kuin laaja riita päättämisen lainvastaisuudesta.

Miten korvausta vaaditaan?

Aloita keräämällä asiakirjat. Tarvitset ainakin työsopimuksen, irtisanomisilmoituksen, palkkalaskelmat, työvuorolistat, mahdolliset varoitukset, sähköpostit ja viestit. Kirjaa myös tapahtumien aikajana: mitä sanottiin, kuka sanoi ja milloin.

Seuraava askel on yleensä kirjallinen vaatimus työnantajalle. Vaatimuksessa yksilöidään summa, peruste ja määräaika vastaukselle. Jos kyse on epäselvästä tai isosta asiasta, ammattiliitto, lakimies tai oikeusapu kannattaa ottaa mukaan ennen kuin viesti lähtee. Huono vaatimus voi tehdä hyvästä asiasta tarpeettoman sekavan.

Sovinto vai oikeudenkäynti?

Monet työsuhteen päättämisriidat sovitaan. Sovinto voi olla järkevä, jos näyttö on epävarmaa, summa on kohtuullinen ja molemmat haluavat välttää pitkän prosessin. Sovintosopimuksessa pitää kuitenkin huomioida, mistä vaatimuksista luovutaan. Allekirjoitus voi sulkea tien myöhemmiltä vaatimuksilta.

Jos sopua ei synny, asia voi edetä käräjäoikeuteen. Silloin oikeudenkäyntikuluriski pitää arvioida huolellisesti. Tarkista myös oikeusturvavakuutus ja mahdollinen oikeusapu.

Milloin toimia nopeasti?

Toimi nopeasti, jos irtisanominen vaikuttaa perusteettomalta, työsuhteen loppupalkka on väärä tai työnantaja painostaa allekirjoittamaan sopimuksen heti. Rauhallinen analyysi on hyvä. Kolmen kuukauden radiohiljaisuus harvoin on.

Määräajat ja vanhentuminen

Työsuhderiidoissa määräajoilla on väliä. Palkkasaatavat, vahingonkorvausvaatimukset ja työsuhteen päättämiseen liittyvät vaatimukset voivat vanhentua eri tavoin. Siksi ensimmäinen käytännön tehtävä on kirjata ylös työsuhteen päättymispäivä, loppupalkan maksupäivä ja se hetki, jolloin sait tietää päättämisperusteesta.

Jos kuulut ammattiliittoon, ota yhteyttä nopeasti. Jos et kuulu, selvitä oikeusturvavakuutus ja oikeusapu. Mitä myöhemmin asiaan tartutaan, sitä vaikeammaksi käy todistajien löytäminen, viestien kaivaminen ja tapahtumien muistaminen. Työnantajan HR-järjestelmä muistaa usein paremmin kuin ihminen. Ikävää mutta totta.

Neuvottelussa tärkeintä on rajata vaatimus

Ennen neuvottelua päätä, mitä oikeasti vaadit. Haluatko loppupalkan, lisäkorvauksen, työtodistuksen korjauksen, salassapidosta vapautumisen vai sovintosopimuksen? Kaikkea voi vaatia, mutta kaikki ei ole yhtä vahvaa. Hyvä vaatimus erottaa varmat palkkasaatavat, riitaiset korvaukset ja ne asiat, jotka ovat sinulle käytännössä tärkeitä.

Sovintoteksti pitää lukea erityisen tarkasti. Jos siinä lukee, että osapuolet luopuvat kaikista työsuhteeseen liittyvistä vaatimuksista, se voi tarkoittaa juuri sitä. Myös verotus, työttömyysturva ja salassapito voivat vaikuttaa lopputulokseen. Pieni allekirjoitus, iso jälkipyykki. Klassikko.

Jos tarvitset apua irtisanomiskorvauksen, palkkasaatavien tai sovintosopimuksen arviointiin, voit soittaa OikeusGuruun numeroon 0600 411 104. Saat yleistä neuvontaa ennen kuin viet asian työnantajalle, liittoon tai lakimiehelle.