Sairausloma – Oikeudet, kesto ja palkanmaksu

Sairausloma on niitä asioita, joissa ihminen haluaisi yleensä vain sairastaa rauhassa, mutta työelämä onnistuu tekemään siitä hallinnollisen projektin. Pitää ilmoittaa poissaolosta, toimittaa oikea todistus, selvittää maksetaanko palkkaa, miettiä voiko työnantaja vaatia työterveyttä ja samalla yrittää olla kuumeessa muistamatta salasanoja. Ei varsinaisesti ihmiskunnan kirkkainta suunnittelua.

Sairausloma ei kuitenkaan ole pelkkä käytännön järjestely vaan oikeudellinen kokonaisuus, jossa ratkaisevat työsopimuslaki, työehtosopimus, työpaikan käytännöt ja osittain myös Kelan järjestelmä. Jos haluat rinnalle muuta työoikeuden taustaa, katso myös työsopimus, palkkasaatava, irtisanominen ja vuosiloma.

Tämä artikkeli tarjoaa yleistä oikeudellista tietoa eikä korvaa yksittäisen sairauspoissaolon, TES:n tai työterveyskäytännön tapauskohtaista arviointia.

Mitä sairausloma tarkoittaa?

Sairausloma tarkoittaa aikaa, jolloin työntekijä on työkyvytön sairauden tai tapaturman vuoksi eikä pysty tekemään työtään. Olennaista ei siis ole pelkkä diagnoosi vaan työkyvyttömyys suhteessa omaan työhön.

Esimerkiksi sama vaiva voi vaikuttaa eri tavoin eri töissä:

• flunssa voi estää asiakaspalvelutyön mutta olla eri tavalla arvioitava etätyöpainotteisessa asiantuntijatyössä
• käden vamma voi estää fyysisen työn täysin mutta toimistotyössä vaikutus voi olla toisenlainen
• mielenterveyden kuormitus voi tehdä työstä mahdotonta, vaikka ulospäin kaikki näyttäisi olevan kunnossa

Työntekijän ei tarvitse perustella sairauspoissaoloaan moraalisesti. Riittää, että työkyvyttömyydelle on asianmukainen peruste ja tarvittava selvitys.

Miten sairauspoissaolosta pitää ilmoittaa?

Ensimmäinen sääntö on yksinkertainen: ilmoita poissaolosta viipymättä työnantajan ohjeiden mukaisesti. Jos työpaikalla on käytäntö, että esihenkilölle soitetaan aamulla tiettyyn aikaan tai ilmoitus tehdään järjestelmään, sitä kannattaa noudattaa.

Ilmoituksessa ei yleensä tarvitse pitää lääketieteellistä luentoa. Käytännössä oleellista on:

• että ilmoitat olevasi työkyvytön
• kuinka pitkään poissaolon arvioidaan kestävän
• milloin toimitat todistuksen tai muun selvityksen, jos sitä vaaditaan

Moni tekee sen virheen, että jää odottamaan todistusta ennen kuin ilmoittaa poissaolosta. Älä tee niin. Ilmoitus ensin, paperit perässä työpaikan käytännön mukaan.

Tarvitaanko lääkärintodistus aina?

Ei aina. Monilla työpaikoilla on käytössä käytäntö, jonka mukaan lyhyestä sairauspoissaolosta voi ilmoittaa omalla ilmoituksella, esimerkiksi 1–3 päivää. Toisilla työpaikoilla taas edellytetään todistusta heti ensimmäisestä päivästä alkaen.

Ratkaisevaa on yleensä:

• mitä työehtosopimus sanoo
• mikä on työpaikan vakiintunut käytäntö
• onko työnantaja antanut asiasta selkeät ohjeet

Työnantaja voi myös edellyttää, että todistus tulee nimenomaan työterveydestä tai muulta hyväksytyltä taholta, jos tästä on säädetty tai sovittu asianmukaisesti. Mutta työnantaja ei voi tehdä vaatimuksia täysin satunnaisesti vain siksi, että joku haluaa näyttää jämäkältä.

Kuka maksaa sairausajan palkan?

Tämä on yleensä se kohta, joka kiinnostaa eniten.

Työsopimuslain mukaan työntekijällä on oikeus sairausajan palkkaan tietyin edellytyksin, jos hän on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt tekemästä työtään eikä ole aiheuttanut työkyvyttömyyttä tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella.

Lain vähimmäistaso on pääpiirteissään tämä:

• jos työsuhde on kestänyt vähintään kuukauden, työntekijällä on oikeus täyteen palkkaan sairastumispäivältä ja sitä seuraavilta yhdeksältä arkipäivältä
• jos työsuhde on kestänyt alle kuukauden, oikeus on yleensä 50 prosenttiin palkasta vastaavalta ajalta

Tämä on kuitenkin vasta lakitaso. Monilla aloilla työehtosopimus antaa paremmat ehdot, esimerkiksi pidemmän ajan täyttä palkkaa. Siksi oma TES kannattaa tarkistaa ennen kuin nielee ensimmäisen palkanlaskennan version sellaisenaan.

Mitä tapahtuu sairausajan palkan jälkeen?

Kun työnantajan palkanmaksuvelvollisuus päättyy lain tai TES:n mukaiselta ajalta, kuvaan tulee yleensä Kelan sairauspäiväraha. Tämä ei tarkoita, että raha liikkuisi automaattisesti oikeaan aikaan ilman mitään toimenpiteitä. Työntekijän pitää yleensä huolehtia siitä, että hakemukset ja todistukset menevät eteenpäin oikein.

Pitkässä sairauspoissaolossa kannattaa selvittää hyvissä ajoin:

• kuinka kauan työnantaja maksaa palkkaa
• missä vaiheessa sairauspäivärahaa haetaan
• toimittaako työnantaja osan tiedoista vai pitääkö työntekijän tehdä kaikki itse
• tarvitseeko työterveys tai Kela lisäselvityksiä

Kun ihminen on kipeä, byrokratia tuntuu yleensä kaksi kertaa painavammalta. Siksi aikataulut kannattaa tarkistaa ennen kuin ne kaatuvat niskaan yhtä aikaa.

Voiko työnantaja vaatia työterveyden todistusta?

Monessa paikassa kyllä, tietyin ehdoin. Työnantaja voi ohjata työntekijän työterveyteen tai määritellä, mistä hyväksyttävä todistus tulee. Olennaista on, että käytäntö on selkeä, tasapuolinen ja etukäteen tiedossa tai muuten asiallisesti perusteltu.

Työntekijän näkökulmasta tämä tarkoittaa käytännössä sitä, ettei kannata toimittaa satunnaista todistusta väärästä paikasta, jos työpaikalla on selkeä prosessi työterveyden kautta. Samalla työnantajan pitää kuitenkin toimia johdonmukaisesti. Ei niin, että yhdeltä hyväksytään omailmoitus ja toiselta ei, vain koska naama ei miellytä.

Saako sairauslomalla tehdä töitä?

Lähtökohtaisesti sairausloma on työkyvyttömyyttä varten, ei kevyemmin priorisoitua työskentelyä varten. Jos lääketieteellinen ja työtehtäviin liittyvä tilanne sallii osittaisen työskentelyn, asia pitää ratkaista asianmukaisesti esimerkiksi osa-aikatyön, muun työn tai osasairauspäivärahan kautta.

Huono ajatus on tämä:

• ilmoitat olevasi työkyvytön
• teet silti käytännössä normaalia työtä kotona
• oletat, ettei kukaan huomaa tai ettei asialla ole merkitystä

Tällä voi sotkea sekä työkyvyttömyyden arvioinnin että palkan tai etuuden perusteet. Jos olet oikeasti kykenevä tekemään työtä, järjestely pitää hoitaa avoimesti eikä salakavalana välitilana.

Mitä jos sairastut vuosiloman aikana?

Sairastuminen vuosiloman aikana voi oikeuttaa loman siirtämiseen, jos asiasta ilmoitetaan oikein ja työkyvyttömyys näytetään tarvittavalla tavalla. Tämä on yksi niistä kohdista, jossa vuosiloma ja sairausloma menevät ristiin eikä lopputulos ratkea arvaamalla.

Jos olet jo lomalla ja sairastut, toimi näin:

• ilmoita sairastumisesta työnantajalle heti
• hanki vaadittu todistus tai muu selvitys
• pyydä loman siirtoa nimenomaisesti, älä jätä asiaa oletuksen varaan

Jos tarvitset tästä lisää taustaa, lue myös vuosiloma.

Voiko työnantaja irtisanoa työntekijän sairauden vuoksi?

Pelkkä sairaus tai sairauspoissaolo ei automaattisesti oikeuta irtisanomiseen. Tämä kannattaa sanoa suoraan, koska työpaikoilla liikkuu asiasta kaikenlaista itsevarmaa hölynpölyä.

Tilanne voi kuitenkin muuttua, jos työkyky on olennaisesti ja pitkäaikaisesti heikentynyt eikä työntekijä enää kykene työhönsä kohtuullisista järjestelyistä huolimatta. Silloin arviointi ei perustu siihen, että työntekijä oli poissa pari viikkoa, vaan siihen, onko työkyky pysyvämmällä tavalla muuttunut.

Sairauspoissaoloihin liittyvä irtisanominen on juuri sellainen alue, jossa hätäisesti tehty työnantajaratkaisu voi muuttua nopeasti kalliiksi riidaksi.

Entä jos palkkaa ei makseta oikein?

Sairausajan palkassa syntyy paljon virheitä. Tavallisia ongelmia ovat esimerkiksi:

• työnantaja laskee väärän palkan tai jättää lisät huomioimatta
• TES:n paremmat ehdot ohitetaan
• sairausajan palkka katkaistaan liian aikaisin
• lyhyen työsuhteen sääntöä sovelletaan väärin
• työntekijä ei saa selvää perustelua siitä, miksi palkkaa ei maksettu

Jos palkanmaksu epäilyttää, pyydä kirjallinen erittely ja laske asia auki. Tässä kohtaa liian kiltti oletus siitä, että kyllä ne siellä tietävät, ei ole erityisen hyvä strategia.

Pitkä sairauspoissaolo ja työkyvyn arviointi

Kun poissaolo pitkittyy, esiin tulevat usein työterveysneuvottelut, paluun suunnittelu, mahdolliset työjärjestelyt ja osatyökykyisyyden ratkaisut. Tämä ei tarkoita automaattisesti ongelmaa, vaan monessa tilanteessa juuri näillä keinoilla työsuhde saadaan jatkumaan.

Pitkässä poissaolossa kannattaa kiinnittää huomiota ainakin siihen:

• mitä työterveys arvioi työkyvystä
• onko tarjolla kevennettyjä tehtäviä tai muuta työtä
• miten yhteydenpito työpaikan kanssa hoidetaan
• mitä määräaikoja etuuksiin liittyy

Jos keskustelu alkaa kuulostaa siltä, että työnantaja yrittää kiirehtiä ratkaisua ilman oikeaa selvitystä, hidasta tahtia ja pyydä asiat paperille.

Milloin sairausloma-asiassa kannattaa hakea apua?

Neuvontaa kannattaa hakea etenkin silloin, kun:

• työnantaja kieltäytyy maksamasta sairausajan palkkaa ilman selvää perustetta
• todistuksia tai ilmoituksia koskevat vaatimukset muuttuvat kesken kaiken
• sairauspoissaoloihin liittyy irtisanomisuhka
• pitkä poissaolo johtaa kiistaan työkyvystä tai työn järjestelyistä
• et tiedä, miten Kela, työterveys ja työnantaja jakavat vastuita

Työntekijän ei tarvitse olla yhtä aikaa potilas, juristi ja palkanlaskennan tarkastaja. Silti moni päätyy juuri siihen rooliin, jos ei pysäytä tilannetta ajoissa.

Mitä työnantaja saa kysyä ja mitä ei?

Sairauspoissaolossa työnantajalla on oikeus saada ne tiedot, joita tarvitaan poissaolon ja mahdollisen palkanmaksun käsittelyyn, mutta ei rajatonta oikeutta työntekijän terveystietoihin. Käytännössä työnantajaa kiinnostaa yleensä se, oletko työkyvytön, kuinka pitkään poissaolon arvioidaan kestävän ja onko tarvittava todistus toimitettu. Sen sijaan yksityiskohtainen diagnoositurismi ei kuulu jokaisen esihenkilön harrastuksiin, vaikka joku saattaisi siihen mielellään ryhtyä.

Työntekijän kannattaa pitää mielessä ainakin nämä:

• toimita todistus sille taholle, jolle se työpaikan ohjeen mukaan kuuluu
• älä jaa terveystietoja laajemmalle joukolle kuin on pakko
• pyydä epäselvät tietopyynnöt kirjallisesti
• tarkista, miten työpaikalla käsitellään työterveyden ja esihenkilön roolit

Jos työnantajan kysymykset alkavat tuntua enemmän uteliaisuudelta kuin asialliselta henkilöstöhallinnolta, tilannetta kannattaa tarkistaa. Sairausloma ei poista yksityisyyden suojaa, vaikka poissaolo näkyisi kalenterissa.

Usein kysytyt kysymykset

Pitääkö sairauslomasta ilmoittaa heti?

Kyllä käytännössä pitää. Ilmoita poissaolosta viivytyksettä työpaikan ohjeiden mukaisesti.

Tarvitaanko lääkärintodistus aina?

Ei aina. Se riippuu työpaikan käytännöstä, TES:stä ja poissaolon pituudesta.

Kuinka pitkään työnantaja maksaa sairausajan palkkaa?

Lain vähimmäistasolla yleensä sairastumispäivältä ja sitä seuraavilta yhdeksältä arkipäivältä, mutta TES voi antaa paremmat ehdot.

Voiko työnantaja vaatia työterveyden todistusta?

Monessa paikassa voi, jos käytäntö on asianmukainen ja selkeä.

Saako työntekijän irtisanoa sairauden vuoksi?

Pelkkä sairaus ei yleensä riitä. Arvio kohdistuu työkyvyn olennaiseen ja pidempiaikaiseen heikkenemiseen, ei pelkkään poissaoloon.

Yhteenveto

Sairausloma on oikeudellisesti paljon muutakin kuin merkintä kalenterissa. Muista erityisesti nämä:

• ilmoita poissaolosta heti
• toimita oikea todistus oikeaan paikkaan
• tarkista sairausajan palkan perusteet laista ja TES:stä
• älä oleta, että Kela-asiat hoituvat itsestään
• pyydä kaikki epäselvät ratkaisut kirjallisesti

Sairausloman ei pitäisi muuttua hallinnolliseksi esteradaksi, mutta joskus se yrittää. Silloin järjestys on tämä: terveys ensin, paperit heti sen jälkeen.

Jos työnantajan ohjeet, työterveyden käytäntö ja palkkalaskelma vetävät eri suuntiin, älä yritä ratkaista koko sotkua kuumeisena muistipelillä. Pyydä aikataulut, perustelut ja vaaditut dokumentit kirjallisesti heti, koska juuri niistä syntyy myöhemmin ero sen välillä hoidettiinko poissaolo oikein vai jäikö työntekijä yksin selvittämään virheet.

Soita OikeusGurulle – 0600 411 104, 0,98€/min + pvm/mpm

Saat apua sairausajan palkan, todistusvaatimusten, pitkän poissaolon, työkyvyn arvioinnin ja työnantajan velvollisuuksien tulkintaan silloin, kun tilanne alkaa tuntua tarpeettoman sekavalta.