Työsopimus – Mitä työsopimuksen tulee sisältää

# Työsopimus – Mitä työsopimuksen tulee sisältää

Työsopimus on työntekijän ja työnantajan välinen sopimus, joka luo perustan koko työsuhteelle. Se määrittelee molemminpuoliset oikeudet ja velvollisuudet, ja siksi on ratkaisevan tärkeää, että työsopimuksen sisältö on kunnossa. Tässä oppaassa käymme läpi kaiken, mitä työsopimuksesta pitää tietää.

> Tämä artikkeli tarjoaa yleistä oikeudellista tietoa eikä korvaa lakimiehen neuvontaa.

Mikä on työsopimus?

Työsopimus on sopimus, jolla työntekijä sitoutuu tekemään työtä työnantajan lukuun tämän johdon ja valvonnan alaisena palkkaa tai muuta vastiketta vastaan. Työsopimus on työsuhteen perusta ja sen syntymisen edellytys.

Työsopimuksesta säädetään työsopimuslaissa (55/2001), joka on Suomen tärkein työsuhdelaki. Lisäksi työsuhteen ehtoja säätelevät työehtosopimukset, muut työlait ja EU-direktiivit.

Työsopimuksen ja toimeksiantosopimuksen ero

Työsopimusta ei pidä sekoittaa toimeksiantosopimukseen. Eroja ovat:

• Työsopimus: työ tehdään työnantajan johdon ja valvonnan alaisena (direktio-oikeus)
• Toimeksiantosopimus: työ tehdään itsenäisesti ilman työnantajan jatkuvaa ohjausvaltaa

Työsuhteen tunnusmerkkejä ovat:

• Työn tekeminen henkilökohtaisesti
• Työn tekeminen toisen lukuun
• Vastikkeellisuus (palkka)
• Johdon ja valvonnan alaisuus
• Sopimussuhde osapuolten välillä

Työsopimuksen muoto

Työsopimus voidaan tehdä Suomessa kolmella tavalla:

Kirjallinen työsopimus

Kirjallinen työsopimus on suositeltavin muoto. Se on selkeä, ja molemmat osapuolet voivat tarkistaa sovitut ehdot jälkikäteen. Laki ei vaadi kirjallista muotoa, mutta työnantajan on annettava työntekijälle kirjallinen selvitys työsuhteen keskeisistä ehdoista, jos työsopimusta ei ole tehty kirjallisesti.

Suullinen työsopimus

Suullinen työsopimus on yhtä pätevä kuin kirjallinen. Ongelmana on kuitenkin todistettavuus: riitatilanteessa on vaikea näyttää, mitä on sovittu. Suullista sopimusta ei siksi suositella.

Sähköinen työsopimus

Sähköinen työsopimus (esim. sähköpostitse tai sähköisellä allekirjoituksella) on pätevä. Sähköinen allekirjoitus rinnastetaan käsin kirjoitettuun allekirjoitukseen.

Työsopimuksen pakolliset ja suositeltavat ehdot

Lakisääteiset vähimmäistiedot

Työnantajan on annettava työntekijälle kirjallinen selvitys työsuhteen keskeisistä ehdoista viimeistään ensimmäisen palkanmaksukauden päättymiseen mennessä. Selvityksen tulee sisältää:

1. Työnantajan ja työntekijän nimi ja kotipaikka
2. Työn alkamisajankohta
3. Määräaikaisen sopimuksen kesto ja peruste
4. Koeaika (jos sellainen sovitaan)
5. Työntekopaikka tai selvitys siitä, että työtä tehdään useissa paikoissa
6. Työntekijän pääasialliset tehtävät
7. Sovellettava työehtosopimus
8. Palkan määräytymisen perusteet ja palkanmaksukausi
9. Säännöllinen työaika
10. Vuosiloman määräytyminen
11. Irtisanomisaika tai sen määräytymisperuste
12. Mahdollinen ulkomaantyöjakso (yli kuukauden kestävä)

Suositeltavat lisäehdot

Lakisääteisten vähimmäistietojen lisäksi työsopimukseen kannattaa sisällyttää:

• Tarkka tehtävänkuvaus ja mahdolliset lisätehtävät
• Palkan lisät (ylityökorvaukset, ilta- ja viikonloppulisät)
• Luontoisedut (autoetu, puhelinetu, lounasetu)
• Bonusjärjestelmä ja sen ehdot
• Kilpailukieltosopimus (jos tarpeen)
• Salassapitosopimus
• Immateriaalioikeudet (keksintöjen ja tekijänoikeuksien kuuluminen)
• Etätyöehdot
• Koulutusvelvoitteet ja mahdolliset takaisinmaksuvelvoitteet

Koeaika

Koeaika on työsuhteen alkuun sijoittuva jakso, jonka aikana molemmat osapuolet voivat arvioida, vastaako työsuhde odotuksia. Koeajasta on sovittava työsopimuksessa.

Koeajan kesto

• Enintään 6 kuukautta toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa
• Määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla enintään puolet sopimuksen kestosta, mutta ei yli 6 kuukautta
• Jos työntekijä on ollut koeaikana poissa työstä työkyvyttömyyden tai perhevapaan takia, työnantajalla on oikeus pidentää koeaikaa kuukauden jokaista 30 poissaolopäivää kohti

Koeajan purku

Koeajan aikana kumpi tahansa osapuoli voi purkaa työsopimuksen ilman irtisanomisaikaa. Purulle on kuitenkin oltava koeajan tarkoitukseen liittyvä asiallinen syy. Purkuperusteena ei voi olla:

• Syrjivä peruste (ikä, sukupuoli, alkuperä, uskonto jne.)
• Työntekijän raskaus
• Työntekijän luottamusmiesasema
• Työntekijän ammattiyhdistystoiminta

Palkka ja palkan lisät

Työsopimuksessa sovitaan palkasta ja sen määräytymisperusteista. Suomessa ei ole lakisääteistä minimipalkkaa, mutta alan työehtosopimus määrittelee vähimmäispalkan.

Palkan muodot

• Kuukausipalkka: kiinteä kuukausikorvaus
• Tuntipalkka: palkka maksetaan tehtyjen tuntien mukaan
• Urakkapalkka: palkka sidottu työn tulokseen
• Provisiopalkka: palkka perustuu myyntiin tai muuhun tulokseen

Palkan lisät ja edut

Työsopimuksessa voidaan sopia erilaisista lisistä ja eduista:

• Ylityökorvaukset
• Ilta-, yö- ja viikonloppulisät
• Autoetu tai kilometrikorvaukset
• Puhelinetu
• Lounasetu
• Liikuntaetu
• Tulospalkkio tai bonus

Työaika

Työsopimuksessa sovitaan säännöllisestä työajasta. Työaikalain mukaan:

• Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa
• Työehtosopimuksella voidaan sopia lyhyemmästä työajasta (esim. 37,5 h/viikko)
• Liukuva työaika on mahdollinen sopimalla
• Joustotyöaika on mahdollinen tietyissä tehtävissä

Ylityö

Ylityötä syntyy, kun työntekijä tekee työtä säännöllisen työajan ylittävän ajan. Ylityö edellyttää aina työntekijän suostumusta.

Ylityökorvaukset:

• Vuorokautinen ylityö: 2 ensimmäistä tuntia 50 % korotettuna, sen jälkeen 100 % korotettuna
• Viikoittainen ylityö: 8 ensimmäistä tuntia 50 % korotettuna, sen jälkeen 100 % korotettuna

Vuosiloma

Työntekijällä on oikeus vuosilomaan vuosilomalain perusteella. Loman pituus riippuu työsuhteen kestosta:

• Alle vuoden työsuhde: 2 arkipäivää/kuukausi (24 päivää/vuosi)
• Yli vuoden työsuhde: 2,5 arkipäivää/kuukausi (30 päivää/vuosi)

Vuosilomapalkka maksetaan loman ajalta, ja lomakauden päättyessä maksetaan lomaraha (jos työehtosopimus niin määrää). Lomaraha on yleensä 50 % vuosilomapalkasta.

Irtisanomisaika

Työsuhteen päättymiseen liittyvä irtisanomisaika riippuu työsuhteen kestosta ja siitä, kumpi osapuoli irtisanoo.

Työnantajan irtisanomisajat (lain mukaiset)

Työntekijän irtisanomisajat (lain mukaiset)

Työsopimuksessa voidaan sopia pidemmistä irtisanomisajoista, kunhan työntekijän irtisanomisaika ei ole pidempi kuin työnantajan.

Kilpailukielto ja salassapito

Kilpailukieltosopimus

Kilpailukieltosopimuksella rajoitetaan työntekijän oikeutta siirtyä kilpailevan yrityksen palvelukseen tai harjoittaa kilpailevaa toimintaa työsuhteen päättymisen jälkeen.

Kilpailukiellon edellytykset:

• Työnantajalla on oltava erityisen painava syy (liikesalaisuudet, koulutus, erityisasema)
• Enintään 6 kuukautta (ilman korvausta) tai 12 kuukautta (kohtuullista korvausta vastaan)
• Ei koske työntekijää, jonka työnantaja on irtisanonut
• Ei saa olla kohtuuton

Salassapitosopimus

Salassapitosopimuksella suojataan työnantajan liikesalaisuuksia. Työsopimuslain mukaan työntekijä ei saa työsuhteen aikana ilmaista työnantajan liikesalaisuuksia. Erillisellä salassapitosopimuksella velvollisuutta voidaan jatkaa työsuhteen päättymisen jälkeen.

Työsopimuksen muuttaminen

Työsopimusta voidaan muuttaa sopimalla. Työnantaja ei voi yksipuolisesti muuttaa työsopimuksen olennaisia ehtoja (esim. palkka, tehtävänkuva, työaika). Jos työnantaja haluaa muuttaa olennaisia ehtoja, muutos rinnastetaan irtisanomiseen, ja se edellyttää irtisanomisperustetta ja irtisanomisajan noudattamista.

Työnantajan direktio-oikeuden nojalla voi tehdä vähäisiä muutoksia, esimerkiksi:

• Työvuorojen järjestely
• Työmenetelmien muuttaminen
• Työtehtävien täsmentäminen

Yleisimmät työsopimuksen virheet

Työntekijän kannattaa kiinnittää huomiota seuraaviin asioihin ennen työsopimuksen allekirjoittamista:

1. Epämääräinen tehtävänkuvaus

Liian laaja tai epämääräinen tehtävänkuvaus antaa työnantajalle mahdollisuuden siirtää työntekijän hyvin erilaisiin tehtäviin. Tehtävänkuvauksen tulisi olla riittävän tarkka.

2. Puuttuva palkkamaininta

Palkan tulee olla selkeästi mainittu, mukaan lukien mahdolliset lisät ja bonukset. Epämääräinen viittaus "alan mukaiseen palkkaan" voi johtaa erimielisyyksiin.

3. Kohtuuton kilpailukielto

Kilpailukielto, joka on liian laaja (koskee kaikkia alan yrityksiä) tai liian pitkä (yli 12 kuukautta), voi olla kohtuuton ja pätemätön.

4. Puuttuva maininta työehtosopimuksesta

Työsopimuksessa tulisi mainita sovellettava työehtosopimus, jotta työntekijä tietää, mitkä vähimmäisehdot hänen työsuhteeseensa sovelletaan.

5. Epäselvä ylityökäytäntö

Joissakin sopimuksissa sovitaan "kokonaispalkasta, joka sisältää ylityökorvaukset". Tällainen ehto voi olla ongelmallinen, ja sen laillisuus riippuu palkan tasosta ja todellisista työtunneista.

Työsopimuksen tarkistuslista

Ennen työsopimuksen allekirjoittamista käy läpi nämä kohdat:

• [ ] Työnantajan ja työntekijän tiedot oikein
• [ ] Työsuhteen alkamispäivä
• [ ] Työsopimuksen tyyppi (toistaiseksi voimassa / määräaikainen)
• [ ] Koeaika ja sen kesto
• [ ] Tehtävänkuvaus selkeä ja riittävän tarkka
• [ ] Palkka ja palkan lisät mainittu
• [ ] Työaika ja ylityökäytäntö selvä
• [ ] Vuosiloma ja lomaraha
• [ ] Irtisanomisaika
• [ ] Sovellettava työehtosopimus
• [ ] Mahdolliset kilpailukielto- ja salassapitoehdot
• [ ] Etätyöehdot (jos sovellettavissa)

Yhteenveto

Työsopimus on työsuhteen tärkein asiakirja, ja sen sisältöön kannattaa kiinnittää erityistä huomiota. Muista nämä pääkohdat:

1. Kirjallinen sopimus on paras – vaikka suullinenkin on pätevä
2. Tarkista lakisääteiset vähimmäistiedot – varmista, että kaikki pakolliset tiedot löytyvät
3. Koeaika enintään 6 kuukautta – ja sen purku vaatii asiallisen syyn
4. Palkka selväksi – mukaan lukien lisät, edut ja bonukset
5. Kilpailukielto kohtuulliseksi – enintään 12 kuukautta ja painava syy
6. Työehtosopimus mainittava – se määrittelee vähimmäisehdot
7. Lue ennen allekirjoitusta – älä allekirjoita ymmärtämättä sisältöä

---

Tarvitsetko neuvontaa työsopimusasiassa?

Jos olet solmimassa työsopimusta ja haluat varmistaa, että sen ehdot ovat kunnossa, tai jos sinulla on kysymyksiä olemassa olevan työsopimuksesi ehdoista, asiantuntijamme auttavat.

Soita OikeusGurulle – 0600 411 104, 0,98 €/min

Saat selkeät vastaukset työsopimukseen ja työoikeuteen liittyviin kysymyksiisi.