Työsuhteen päättämissopimus – Mitä sopia ja mihin varautua

Työsuhteen päättämissopimus on asiakirja, jolla työnantaja ja työntekijä sopivat työsuhteen päättymisestä yhteisesti. Se voi olla hyvä tapa välttää pitkä riita, saada kohtuullinen korvaus ja sopia käytännön asiat siististi. Se voi myös olla paperi, jolla työntekijä luopuu oikeuksistaan liian halvalla. Sopimus ei ole muodollisuus. Se on lopullinen järjestely, jonka seurauksia voi olla vaikea perua.

Päättämissopimus tulee usein pöydälle muutostilanteessa, henkilöriidassa, epäselvässä irtisanomistilanteessa tai silloin, kun työnantaja haluaa päättää työsuhteen nopeasti ilman avointa riitaa. Työntekijälle tarjotaan ehkä muutaman kuukauden palkkaa, työtodistusta, vapautusta työvelvoitteesta ja kauniita sanoja. Vastineeksi työntekijä luopuu vaatimuksista. Siinä kohtaa kannattaa lukea muutakin kuin summa.

Tässä oppaassa käydään läpi, mitä työsuhteen päättämissopimus tarkoittaa, mitä siinä yleensä sovitaan, miten se vaikuttaa työttömyysturvaan, milloin sopimusta ei kannata allekirjoittaa heti ja mitä kohtia pitää tarkistaa ennen nimen kirjoittamista.

Tämä artikkeli antaa yleistä oikeudellista tietoa. Päättämissopimus kannattaa arvioida oman työsopimuksen, työehtosopimuksen, työsuhteen päättymissyyn ja tarjotun korvauksen perusteella.

Mikä päättämissopimus on?

Päättämissopimus on työnantajan ja työntekijän välinen sopimus siitä, että työsuhde päättyy tietyillä ehdoilla. Se ei ole sama asia kuin työnantajan yksipuolinen irtisanominen eikä sama asia kuin työntekijän oma irtisanoutuminen. Sopimus perustuu molempien suostumukseen. Juuri siksi sen sisältö on tärkeä: kun suostut, annat samalla työnantajalle vahvan väitteen siitä, että asia on sovittu.

Sopimuksessa määritellään yleensä päättymispäivä, mahdollinen työvelvoitteesta vapautus, palkka ja lomakorvaukset, erillinen korvaus, työtodistus, laitteiden palautus, salassapito, kilpailukielto, viestintä työpaikalla ja se, luopuvatko osapuolet vaatimuksista. Lyhytkin sopimus voi sisältää ison oikeusvaikutuksen, jos siinä lukee, ettei osapuolilla ole enää mitään vaatimuksia toisiaan kohtaan.

Miksi työnantaja tarjoaa sopimusta?

Työnantaja voi tarjota sopimusta, koska se haluaa välttää irtisanomisprosessin epävarmuuden. Jos irtisanomisperuste on epäselvä, työnantaja ostaa sopimuksella oikeudenkäyntiriskin pois. Jos työpaikalla on henkilökonflikti, työnantaja voi haluta tilanteen päättyvän nopeasti. Jos kyse on tuotannollisista ja taloudellisista syistä, sopimus voi olla tapa sopia lähtöpaketista ilman myöhempää riitaa.

Tämä ei tee sopimuksesta automaattisesti huonoa. Jos työntekijä saa selvästi paremman kokonaisuuden kuin irtisanomalla ja työllistymisnäkymä on kohtuullinen, sopimus voi olla järkevä. Mutta jos työnantaja tarjoaa pientä summaa tilanteessa, jossa irtisanomisperuste näyttää heikolta, sopimus voi olla työntekijälle kallis tapa helpottaa työnantajan elämää. Anteliaisuus on yritysmaailmassa harvoin puhdasta hyväntekeväisyyttä.

Mitä sopimuksessa pitää lukea?

Hyvä päättämissopimus on täsmällinen. Siinä kerrotaan vähintään työsuhteen päättymispäivä, milloin työntekovelvollisuus päättyy, mitä palkkaa maksetaan, miten lomat ja saldot korvataan, maksetaanko erillinen korvaus ja milloin se erääntyy. Lisäksi kannattaa sopia työvälineiden palautuksesta, työtodistuksen sisällöstä, referensseistä ja siitä, miten lähdöstä viestitään.

Erillisen korvauksen kohdalla pitää erottaa, onko kyse palkasta, vahingonkorvauksesta, sopimuskorvauksesta vai muusta suorituksesta. Verotus ja työttömyysturvavaikutukset voivat riippua luonteesta. Sopimuksen otsikko ei yksin ratkaise asiaa. Jos rahaa maksetaan vastineeksi työsuhteen päättymisestä ja vaatimuksista luopumisesta, sen vaikutus pitää arvioida huolellisesti.

Vaatimuksista luopuminen

Monessa päättämissopimuksessa on lause, jonka mukaan osapuolilla ei ole sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen mitään vaatimuksia toisiaan kohtaan. Tämä voi tarkoittaa, että työntekijä luopuu oikeudesta vaatia korvausta perusteettomasta irtisanomisesta, syrjinnästä, palkkasaatavista, ylityökorvauksista tai muista työsuhteeseen liittyvistä vaatimuksista. Jos luovut vaatimuksista, varmista, että tiedät mistä luovut.

Palkkasaatavien osalta kannattaa olla erityisen tarkka. Tarkista maksamattomat palkat, lisät, ylityöt, provisiot, bonukset, lomapalkka, lomakorvaus, työaikapankki ja matkakulut. Jos jokin on epäselvää, se pitää kirjata sopimukseen tai rajata luopumislausekkeen ulkopuolelle. Muuten saatat huomata myöhemmin, että allekirjoitit pois saatavan, jota et ehtinyt laskea.

Vaikutus työttömyysturvaan

Päättämissopimus voi vaikuttaa työttömyysturvaan. Viranomainen arvioi, päättyikö työsuhde työntekijän omasta aloitteesta, työnantajan aloitteesta vai yhteisellä sopimuksella. Jos sopimus näyttää käytännössä työntekijän omalta erolta ilman pätevää syytä, seurauksena voi olla karenssi. Jos taustalla on työnantajan irtisanominen tai todellinen työnantajalähtöinen päättämistilanne, arvio voi olla toinen.

Sopimukseen kannattaa kirjata selvästi, miksi työsuhde päättyy. Jos kyse on tuotannollisista ja taloudellisista syistä, se pitää sanoa. Jos työnantaja olisi joka tapauksessa irtisanonut työntekijän, sekin voi olla merkityksellinen tieto. Epämääräinen muotoilu “osapuolet ovat yhteisesti sopineet” ei aina kerro riittävästi työttömyysturvan näkökulmasta.

Salassapito ja kilpailukielto

Päättämissopimukseen lisätään usein salassapitolauseke. Kohtuullinen salassapito voi olla hyväksyttävä, mutta liian laaja ehto voi estää työntekijää kertomasta asiasta edes viranomaiselle, liitolle tai neuvonantajalle. Sopimuksessa pitäisi selvästi sallia tiedon antaminen verottajalle, työttömyyskassalle, Kelalle, juristille, luottamusmiehelle ja muille tahoille, joille tieto on välttämätön.

Kilpailukielto, rekrytointikielto ja asiakaskielto pitää tarkistaa erikseen. Jos työsuhteen aikana on sovittu kilpailukiellosta, päättämissopimus voi vahvistaa, muuttaa tai poistaa sen. Työntekijän ei kannata hyväksyä laajempaa kieltoa ilman erillistä korvausta ja selvää tarvetta. Uuden työn saamista ei ole järkevää vaikeuttaa samalla paperilla, jonka tarkoitus on auttaa työsuhteesta ulos.

Allekirjoituspaine ja harkinta-aika

Päättämissopimusta ei pidä allekirjoittaa samassa palaverissa, jossa se annetaan. Työnantaja voi toivoa nopeaa vastausta, mutta työntekijällä on oikeus lukea, kysyä ja neuvotella. Pyydä sopimus sähköpostiin, tarkista laskelmat ja kysy neuvoa ammattiliitosta tai juristilta. Jos työnantaja painostaa allekirjoittamaan heti, se on usein merkki siitä, että sopimus kannattaa lukea vielä hitaammin.

Harkinta-aika kannattaa kirjata käytännössä kalenteriin. Pyydä muutama päivä tai viikko tilanteen mukaan. Jos sinulle sanotaan, että tarjous vanhenee tänään, kysy miksi. Jos työnantajalla on todellinen laillinen peruste irtisanoa, se ei yleensä katoa yön aikana. Kiire on neuvottelutaktiikka, ei oikeuslähde.

Neuvoteltavat kohdat

Päättämissopimus ei ole pakko hyväksyä sellaisenaan. Neuvoteltavia kohtia voivat olla korvauksen määrä, maksuaika, työtodistuksen sanamuoto, työntekovelvoitteesta vapautus, lomien käsittely, bonukset, optiot, kilpailukiellon poistaminen, salassapidon rajaus, viestintä työyhteisölle ja referenssit. Myös työsuhde-etujen käyttö päättymispäivään asti kannattaa kirjata.

Korvauksen määrää arvioidaan suhteessa irtisanomisajan palkkaan, työnantajan riskiin, työsuhteen kestoon, työntekijän asemaan, mahdolliseen riitaan ja siihen, mistä oikeuksista työntekijä luopuu. Yhden kuukauden palkka voi olla hyvä tarjous joissakin tilanteissa ja huono vitsi toisissa. Ilman kokonaiskuvaa ei tiedä kumpi.

Muistilista ennen allekirjoitusta

• älä allekirjoita heti palaverissa
• tarkista päättymissyy ja sen vaikutus työttömyysturvaan
• laske palkat, lomat, bonukset, ylityöt ja muut saatavat
• varmista erillisen korvauksen määrä, maksupäivä ja luonne
• rajaa salassapito niin, että voit asioida viranomaisten ja neuvonantajien kanssa
• tarkista kilpailukielto ja muut työntekoa rajoittavat ehdot
• sovi työtodistuksesta ja referensseistä
• varmista, mistä vaatimuksista luovut

Päättämissopimuksen idea on päättää asia hallitusti. Se onnistuu vain, jos sopimus todella vastaa etujasi eikä ainoastaan työnantajan halua saada ongelma pois pöydältä.

Esimerkki riskien arvioinnista

Kuvitellaan, että työnantaja tarjoaa kahden kuukauden palkkaa vastaavaa korvausta ja pyytää työntekijää allekirjoittamaan sopimuksen saman päivän aikana. Työntekijällä on viiden vuoden työsuhde, ei varoituksia, työ jatkuu osittain muilla työntekijöillä ja irtisanomisperuste kuulostaa epäselvältä. Tällöin kahden kuukauden korvaus voi olla liian pieni suhteessa siihen, että työntekijä luopuu mahdollisesta perusteettoman päättämisen korvausvaatimuksesta.

Toisessa tilanteessa yrityksellä on todelliset taloudelliset vaikeudet, kokonainen toiminto lopetetaan, työntekijälle tarjotaan irtisanomisajan palkan lisäksi ylimääräistä korvausta, kilpailukielto poistetaan ja päättymissyy kirjataan työttömyysturvan kannalta selvästi työnantajalähtöiseksi. Silloin sopimus voi olla järkevä, jos työntekijä ymmärtää ehdot ja saa kaiken sovitun kirjallisesti.

Riskien arvioinnissa ei siis kysytä vain “paljonko saan”. Kysytään myös, mistä luovun, mitä tapahtuu työttömyysturvalle, miten uusi työ löytyy, jääkö jokin saatava auki ja voinko elää sopimuksen ehtojen kanssa myöhemmin. Huono sopimus tuntuu usein hyvältä allekirjoitushetkellä, koska se päättää stressaavan tilanteen. Se ei tee siitä hyvää sopimusta.

Sopimuksen jälkeiset käytännön asiat

Kun sopimus on allekirjoitettu, varmista, että työnantaja toimii sen mukaan. Tarkista loppupalkka, lomakorvaus, korvauspaketti, työtodistus ja mahdolliset etujen päättymispäivät. Jos työvälineet palautetaan, pyydä kuittaus. Jos sovittiin työtodistuksen sanamuodosta, vertaa lopullista todistusta sovittuun. Jos maksupäivä viivästyy, reklamoi heti kirjallisesti.

Työttömyysturvaa varten säilytä koko sopimus ja tarvittaessa erillinen selvitys siitä, miksi sopimus tehtiin. Jos sopimuksessa on salassapitoehto, se ei yleensä estä toimittamasta sopimusta viranomaiselle, kassalle, Kelalle tai omalle neuvonantajalle, mutta tämä kannattaa varmistaa jo sopimusvaiheessa. Salassapito ei saa muuttua ansaksi, joka estää sinua hakemasta lakisääteisiä etuuksia.

Verotus ja maksutapa

Päättämissopimuksen rahasuoritukset ovat yleensä veronalaista tuloa, mutta niiden tarkka käsittely riippuu maksun luonteesta. Työnantaja toimittaa ennakonpidätyksen, jos maksu käsitellään palkkana tai palkkaan rinnastuvana suorituksena. Työntekijän kannattaa tarkistaa verokortti, koska suuri kertakorvaus voi nostaa pidätystä. Verotus ei ole syy hyväksyä huonoa sopimusta, mutta se vaikuttaa siihen, paljonko rahaa todella jää käteen.

Maksuaikataulu pitää kirjata täsmällisesti. “Maksetaan myöhemmin” on huono ehto. Sopimuksessa kannattaa lukea päivämäärä, summa, mahdollinen ennakonpidätys ja se, maksetaanko korvaus yhdessä vai useassa erässä. Jos korvaus on sidottu esimerkiksi työvälineiden palautukseen tai salassapitoon, ehdon pitää olla selvä. Epäselvä maksuehto on kutsu uuteen riitaan.

Jos työnantajalla on maksuvaikeuksia, sopimuksen vakuus tai nopea maksupäivä voi olla tärkeä. Konkurssitilanteessa palkkaturva ei välttämättä kata kaikkia sopimuskorvauksia samalla tavalla kuin tavallisia palkkasaatavia. Siksi työnantajan taloudellinen tila ei ole sivuseikka, vaan osa neuvotteluriskiä.

Milloin sopimusta ei kannata hyväksyä?

Sopimusta ei kannata hyväksyä, jos et ymmärrä sen vaikutuksia, korvaus on pieni suhteessa luopumiisi oikeuksiin, työttömyysturvavaikutus on epäselvä, työnantaja painostaa kohtuuttomasti tai sinulla on merkittäviä palkka- tai syrjintävaatimuksia, joita ei ole huomioitu. Myös sairausloma, raskaus, perhevapaa, työsuojeluilmoitus tai muu suojattu tilanne vaatii erityistä varovaisuutta.

Sopimus ei saa peittää lainvastaisuutta

Päättämissopimuksella voidaan sopia monesta asiasta, mutta sillä ei kannata peittää tilannetta, jossa työntekijää on kohdeltu lainvastaisesti. Jos taustalla on syrjintää, epäasiallista kohtelua, työturvallisuusongelmia, raskauteen tai perhevapaaseen liittyvä päättäminen tai palkkasaatavia, sopimuksen pitää huomioida ne erikseen. Muuten työntekijä voi luopua vahvasta vaatimuksesta pienellä korvauksella.

Työnantaja voi haluta sopimukseen lauseen, jossa työntekijä vahvistaa, ettei hänellä ole mitään moitittavaa työnantajan menettelystä. Tällaiseen lauseeseen pitää suhtautua varoen, jos tapahtumista on eri näkemys. On parempi kirjata neutraalisti, että osapuolet sopivat työsuhteen päättymisestä, kuin antaa työnantajalle tarpeeton todistus siitä, että kaikki meni täydellisesti.

Hyvä päättämissopimus tuntuu jälkikäteen tylsältä: rahat tulivat, työtodistus tuli, työttömyysturva ei kaatunut muotoiluihin eikä uusia riitoja syntynyt. Huono sopimus taas paljastuu usein vasta, kun korvaus on käytetty ja jokin ehto estää uuden vaatimuksen, uuden työn tai etuuden hakemisen. Siksi rauhallinen tarkistus ennen allekirjoitusta on halpa vakuutus.

Jos työsuhteen päättämissopimus, korvauspaketti, karenssiriski tai sopimuksen ehdot mietityttävät, voit soittaa OikeusGuruun: 0600 411 104, 0,98€/min + pvm/mpm.