Vuokrasopimuksen purkaminen voi päättää vuokrasuhteen ilman irtisanomisaikaa. Siihen tarvitaan laissa säädetty peruste. Pelkkä halu muuttaa pois tai saada asunto nopeasti takaisin ei riitä. Purkamista voi käyttää sekä vuokranantaja että vuokralainen, mutta heidän perusteensa ovat erilaiset.
Aloita selvittämällä, mistä on kyse: irtisanomisesta, purkamisesta vai yhteisestä sopimuksesta vuokrasuhteen päättämiseksi. Jos olet saanut kirjeen, tarkista sen sisältö. Varoitus ei vielä ole purkamisilmoitus, eikä purkamisilmoitus ole häätötuomio.
Purkaminen vai irtisanominen?
Irtisanomisessa sopimus päättyy irtisanomisajan jälkeen. Purkaminen voi päättää sopimuksen heti, kun ilmoitus on annettu asianmukaisesti tiedoksi. Purkamisilmoituksessa voidaan myös ilmoittaa myöhempi päättymisajankohta. Menettelyä ei voi valita vain sen perusteella, kumpi olisi lähettäjälle nopeampi.
Myös määräaikainen vuokrasopimus voidaan purkaa, jos laillinen peruste täyttyy. Määräaikaisuus ei silti anna oikeutta lähteä kesken sopimuskauden vain siksi, että löytyi mieluisampi asunto. Jos molemmat haluavat päättää sopimuksen, päättymisestä voi sopia kirjallisesti. Kirjatkaa silloin päättymispäivä, hallinnan luovutus ja mahdolliset maksut.
Tässä oppaassa käsitellään tavallista asuinhuoneiston vuokrasuhdetta. Liikehuoneiston, alivuokrauksen ja erityisten asumisjärjestelyjen säännöt on tarkistettava erikseen. Laajemmat sopimusta koskevat säännöt löytyvät asuinhuoneiston vuokralain oppaasta.
Millä perusteella vuokranantaja voi purkaa sopimuksen?
Tavallisia perusteita ovat maksamattomat vuokrat, lainvastainen vuokraoikeuden siirto tai asunnon luovuttaminen toisen käyttöön. Myös sovitun vakuuden asettamatta jättäminen voi oikeuttaa purkamiseen. Vähäinen laiminlyönti ei kuitenkaan riitä purkuperusteeksi.
Vuokrarästeihin ei pidä soveltaa itse keksittyä turvarajaa. Arvioinnissa merkitsevät maksuhistorian kokonaisuus ja laiminlyönnin vakavuus. Selvitä erääntyneet vuokrat ja toteutuneet maksut ennen ilmoituksen lähettämistä. Vuokralaisen kannattaa toimittaa puuttuva maksukuitti heti, jos väitetty velka on jo maksettu.
Asunnon käyttötarkoituksen vastainen käyttö, häiritsevä elämä, huono hoito sekä terveyttä tai järjestystä koskevien sääntöjen rikkominen voivat myös johtaa purkamiseen. Näissä tilanteissa tarvitaan yleensä ensin kirjallinen varoitus. KKV:n purkamisohje erottaa ilman varoitusta arvioitavat tilanteet niistä, joissa varoitus on lähtökohta.
1.10.2026 voimaan tullut muutos lisäsi lakiin perusteen, jonka mukaan purkamiseen voi olla muu erittäin painava syy. Sanat eivät tarkoita vapaata oikeutta päättää epämieluisaa vuokrasuhdetta. Myös tämän perusteen yhteydessä noudatetaan varoitussääntöjä ja niiden poikkeuksia. Peruste löytyy muutoslain 61 §:stä.
Milloin varoitus on annettava?
Vuokralain 62 § edellyttää kirjallista varoitusta ennen purkamista 61 §:n 1 momentin 3–7 kohdan perusteilla. Kuvaa varoituksessa tapahtumat riittävän tarkasti: mitä on tapahtunut, milloin ja minkä toiminnan pitää loppua. Säilytä myös selvitys siitä, miten varoitus annettiin tiedoksi.
Jos vuokralainen korjaa menettelynsä varoituksen vuoksi viivytyksettä, vuokranantajalla ei ole oikeutta purkaa sopimusta tällä perusteella. Laissa ei ole yleistä vaatimusta kolmesta varoituksesta. Uutta varoitusta ei tarvita, jos menettely toistuu ja siitä on jo aiemmin varoitettu.
Varoitus voidaan jättää antamatta myös 61 §:n 1 momentin 4–7 kohdan tilanteissa, jos vuokralainen on menetellyt erittäin moitittavasti. Poikkeusta ei kannata päätellä pelkästä omasta suuttumuksesta. Epäselvässä tilanteessa peruste ja näyttö on syytä arvioida oikeudellisen avustajan kanssa ennen purkamista.
Vuokranmaksun laiminlyöntiin ei sovelleta samaa varoitusedellytystä. Se, ettei vuokralainen ole saanut varoitusta, ei siis yksin tee vuokravelkaan perustuvasta purkamisesta virheellistä. Maksuvaikeuksien käytännön selvittämiseen auttaa vuokranmaksu myöhässä -opas.
Milloin vuokralainen voi purkaa sopimuksen?
Vuokralaisen purkuperuste voi liittyä esimerkiksi asunnon hallinnan viivästymiseen, olennaiseen puutteeseen tai asunnon käytöstä aiheutuvaan ilmeiseen terveysvaaraan. Näitä tilanteita ei arvioida samalla tavalla.
- Jos asuntoa ei saa sovittuna aikana käyttöön, viivästyksestä pitää aiheutua olennaista haittaa.
- Puutteellisen kunnon perusteella purkaminen edellyttää olennaista puutetta, josta vuokranantaja vastaa. Lisäksi hänen pitää jättää puute korjaamatta ilmoituksen jälkeen viivytyksettä tai sovitussa ajassa, tai puutteen on oltava sellainen, ettei sitä voida korjata. Vuokralaisen omasta laiminlyönnistä aiheutunut vika ei anna tätä purkuoikeutta.
- Terveysvaaraan vetoavan pitää pystyä osoittamaan vaara luotettavasti. Kunnan terveystarkastajan selvitys tai asianmukaiset mittaustulokset voivat olla tarpeen.
Ilmoita viasta vuokranantajalle kirjallisesti. Tallenna valokuvat, aiemmat yhteydenotot ja saadut vastaukset. Kerro, miten ongelma vaikuttaa asumiseen. Jos asiaa ei selvitetä, ota yhteyttä kunnalliseen terveystarkastajaan. KKV:n ohje asunnon puutteellisesta kunnosta auttaa erottamaan vuokranalennuksen ja mahdollisen purkuperusteen.
Kaikki remontit eivät oikeuta purkamiseen. Laajoihin korjaus- ja muutostöihin liittyy oma menettelynsä: KKV:n ohjeessa kuuden kuukauden ennakkoilmoituksen piiriin kuuluvissa töissä vuokralaisella on 14 päivää ilmoituksen saamisesta käyttää purkuoikeutta. Sopimus päättyy tällöin ajankohtana, jolloin työhön saisi aikaisintaan ryhtyä. Kiireellisiä tai olennaista haittaa aiheuttamattomia töitä koskevat eri säännöt. Tarkista remontin laatu ennen kuin lasket määräpäivän.
Älä jätä vuokraa omin päin maksamatta vain siksi, että vaadit korjausta. Vuokranalennuksesta ja sen määrästä tulee yrittää sopia. Asunnon viat ja vuokranmaksun laiminlyönti voivat muuten muodostaa kaksi erillistä riitaa.
Purkamisilmoituksen sisältö ja tiedoksianto
Purkamisilmoitus tehdään kirjallisesti. Siinä on ilmoitettava purkamisperuste ja päättymisajankohta, jos vuokrasuhde halutaan päättää myöhemmin kuin heti tiedoksiannosta. Käytännössä yksilöi lisäksi sopimus, asunto, osapuolet ja ne tapahtumat, joihin vetoat. Tavallista irtisanomisilmoitusta ei pidä käyttää purkamisilmoituksena muuttamatta sen sisältöä oikeaa menettelyä vastaavaksi.
Kirjallinen muoto ja tiedoksianto ovat eri vaatimuksia. Tallenna lopullinen ilmoitus ja todiste vastaanottamisesta. Esimerkiksi vastaanottajan kuittaus voi osoittaa todisteellisen tiedoksiannon. Pelkkä lähetettyjen sähköpostien kansio ei osoita, että vastaanottaja sai ilmoituksen.
Lokakuusta 2026 alkaen lain 13 a § sallii myös kahden sähköisen kanavan menettelyn. Varsinainen ilmoitus toimitetaan yksilöllisesti ja kirjallisesti sovittuun kanavaan. Lisäksi sen saatavuudesta lähetetään heräteviesti toiseen vastaavasti sovittuun kanavaan. Satunnaisesti löydetty sähköpostiosoite ja puhelinnumero eivät riitä. Sähköistä menettelyä ei myöskään voi käyttää, jos lähettäjä tietää tai hänen pitäisi tietää vastaanottajan olevan esimerkiksi vamman vuoksi estynyt käyttämästä sovittua kanavaa. Viestiä ei voi pitää toimitettuna, jos jo lähetettäessä on ilmeistä, ettei se mennyt vastaanottajalle.
Tässä sähköisessä menettelyssä tiedoksisaanti oletetaan kolmanneksi päiväksi heräteviestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Sääntö ei ole kaikkia purkamisilmoituksia koskeva kolmen päivän odotusaika. Todisteellisessa vastaanottamisessa ajankohta arvioidaan sen oman näytön perusteella. Menettelyn vaihtoehdot on kuvattu KKV:n ilmoitusohjeessa.
Muutoslain 66 §:n mukaan väärässä menettelyssä tehty purkaminen on tehoton. Siksi tiedoksiannon tarkistaminen on osa purkamista, ei jälkikäteen hoidettava muodollisuus.
Mitä vuoden 2026 muutoksesta pitää tarkistaa?
Uudistus tuli voimaan 1.10.2026 ja koskee lähtökohtaisesti myös vanhoja sopimuksia. Siirtymäsäännökset sisältävät kuitenkin poikkeuksia. Esimerkiksi ennen voimaantuloa annettuihin tai lähetettyihin ilmoituksiin ja varoituksiin sovelletaan aikaisempia sääntöjä. Myös tuolloin jo vireillä ollut huoneenvuokra-asia ratkaistaan vanhan sääntelyn mukaan.
Ota siksi talteen sopimuksen tekopäivän lisäksi varoituksen ja purkamisilmoituksen lähetys- ja vastaanottotiedot. Syyskuussa lähetettyä varoitusta ei arvioida automaattisesti lokakuun uuden sähköisen menettelyn perusteella. Muutoslain lopussa olevat siirtymäsäännökset ratkaisevat, mikä versio soveltuu.
Jos olet saanut purkamisilmoituksen
Tarkista ensin väitetty peruste ja tapahtumat. Jos kiistät ne, vastaa kirjallisesti ja liitä mukaan olennainen näyttö. Kerro esimerkiksi, mitä vuokraerää maksukuitti koskee tai miksi varoituksessa kuvattu tapahtuma ei pidä paikkaansa. Pelkkä ilmoitus eri mieltä olemisesta ei vielä ratkaise riitaa.
Purkamisilmoitus ei anna vuokranantajalle oikeutta vaihtaa lukkoja tai poistaa asukasta itse. Jos vuokralainen ei muuta, vuokranantaja tarvitsee käräjäoikeuden häätötuomion ja sen jälkeen ulosoton täytäntöönpanon. Oikeus.fi:n häätöohje erottaa nämä vaiheet. Aikataulua käsittelee tarkemmin häätöprosessin kesto -opas.
Jos saat käräjäoikeuden haasteen, noudata siinä annettua vastausaikaa. Oikeus.fi kertoo kirjallisen vastauksen antamisesta. Vuokranantajalle lähetetty vastaus ei korvaa vastausta tuomioistuimelle. Selvitä oikeudellisen avustajan tarve ajoissa, etenkin jos purkuperuste, tiedoksianto tai vuokrasuhteen päättymispäivä on riitainen.
Lähteet ja avun hakeminen
Lähteet tarkistettu 11.10.2026:
- Valtioneuvosto: laki asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain muuttamisesta, erityisesti 13 a, 61, 62 ja 66 § sekä siirtymäsäännökset (PDF).
- KKV: Vuokrasopimuksen purkaminen.
- KKV: Vuokrasuhteen aikaiset ilmoitukset.
- KKV: Vuokra-asunnon puutteellinen kunto.
- Oikeus.fi: Häätö.
OikeusGuru on tekoälypohjainen tietopalvelu, ei lakimies eikä viranomainen. Voit kysyä yleistä tietoa numerosta 0600 411 104. Hinta on 0,98 €/min + pvm/mpm. Palvelu ei ratkaise vuokrasuhteen riitaa eikä korvaa oman asian oikeudellista arviointia.
