Yrityksen velkajärjestely – Miten yritys hakee velkajärjestelyä

Yrityksen velkajärjestelyllä tarkoitetaan käytännössä menettelyä, jossa elinkelpoisen yrityksen velkoja järjestellään niin, että toiminta voi jatkua. Usein puhutaan yrityssaneerauksesta. Se ei ole taikasauva, konkurssin peitenimi tai lupaus siitä, että laskut katoavat. Se on yrityksen raskas kuntokuuri, jossa numerot katsotaan läpi ilman kaunistelua.

Menettely voi tulla kyseeseen, kun yrityksellä on maksuvaikeuksia, mutta liiketoiminta on edelleen mahdollista saada kannattavaksi. Jos yritys on pysyvästi maksukyvytön eikä realistista toimintaa ole, saneeraus ei yleensä pelasta tilannetta. Tämän eron tunnistaminen ajoissa on tärkeämpää kuin uuden Excel-välilehden lisääminen.

Tämä artikkeli tarjoaa yleistä oikeudellista tietoa eikä korvaa yrityssaneeraukseen perehtyneen asiantuntijan neuvontaa.

Milloin yrityssaneeraus voi olla vaihtoehto?

Yrityssaneeraus voi sopia tilanteeseen, jossa yrityksellä on tilapäinen tai korjattavissa oleva velkaongelma. Esimerkiksi kysyntä voi olla olemassa, mutta vanhat verovelat, vuokrat, lainat tai toimittajavelat estävät normaalin toiminnan. Saneerauksessa pyritään laatimaan ohjelma, jonka mukaan velkoja maksetaan järjestellysti.

Tyypillisiä merkkejä ovat:

• Maksut viivästyvät, mutta liiketoiminta tuottaa edelleen kassavirtaa
• Velkojat uhkaavat perinnällä tai konkurssihakemuksella
• Verovelkaa on kertynyt, mutta uudet velvoitteet pystyttäisiin hoitamaan
• Yrityksellä on asiakkaita, tilauksia tai omaisuutta
• Omistajat ovat valmiita muuttamaan toimintaa, kuluja ja rahoitusta

Jos kyse on yksityishenkilön veloista eikä yritystoiminnan järjestelystä, kannattaa tutustua yksityishenkilön velkajärjestelyyn. Yrityksen ja yrittäjän velat menevät joskus sekaisin, etenkin toiminimessä. Paperit eivät välitä siitä, että yrittäjä itse on jo aivan valmis lomalle.

Mitä hakemukseen tarvitaan?

Hakemus tehdään käräjäoikeudelle. Sen pitää kuvata yrityksen taloudellinen tilanne, velat, varat, toiminta, maksuvaikeuksien syyt ja suunnitelma siitä, miksi saneeraus voisi onnistua. Mukaan tarvitaan kirjanpitoa, tilinpäätöksiä, velkaluetteloita, verovelkatietoja, sopimuksia ja kassavirtaennusteita.

Hyvä valmistelu sisältää:

1. Ajantasaisen kirjanpidon
2. Luettelon kaikista veloista ja velkojista
3. Tiedot vakuuksista ja panttauksista
4. Selvityksen yrityksen omaisuudesta
5. Kassavirtaennusteen ja kannattavuusarvion
6. Kuvauksen säästöistä ja toiminnan muutoksista

Velkojat ja saneerausohjelma

Kun menettely alkaa, velkojien asema muuttuu. Tietyt perintätoimet ja maksut voivat keskeytyä tai rajoittua. Selvittäjä arvioi yrityksen tilanteen ja valmistelee saneerausohjelmaa. Ohjelmassa määritellään, miten velkoja maksetaan, leikataanko velkoja ja millä aikataululla yritys jatkaa.

Velkojat voivat vastustaa menettelyä, jos he katsovat, ettei yritys ole saneerauskelpoinen. Siksi hakemuksen pitää olla uskottava. Pelkkä lause “kyllä tämä tästä” toimii huonosti, vaikka yrittäjät ovatkin Suomen epävirallisia optimismiministereitä.

Milloin on liian myöhäistä?

Liian myöhään haettu saneeraus kaatuu usein siihen, että kassaa ei ole, kirjanpito on jäljessä, uudet velat kasvavat ja velkojien luottamus on mennyt. Menettelyyn ei kannata lähteä vasta silloin, kun konkurssihakemus on jo ainoa kalenterimerkintä. Jos ulosotto, verovelat tai perintäkirjeet kasaantuvat, arvio kannattaa tehdä nopeasti.

Samalla pitää hoitaa uudet velvoitteet. Jos yritys ei pysty maksamaan menettelyn aikana syntyviä veroja, palkkoja tai vuokria, saneeraus vaikeutuu nopeasti. Saneeraus ei ole lupa jatkaa tappiollista toimintaa muiden rahoilla.

Käytännön ensiaskel

Ensimmäinen askel on rehellinen tilannekuva. Tee lista veloista, kassasta, kuukausittaisista tuloista ja välttämättömistä menoista. Selvitä, mitkä velat ovat kriittisiä ja mitkä velkojat ovat jo ryhtyneet toimiin. Keskustele kirjanpitäjän, lakimiehen tai saneerausasiantuntijan kanssa ennen hakemusta.

Tarvittaessa yksittäisille veloille voidaan tehdä maksusopimus tai maksuvaatimus tilanteesta riippuen. Yrityssaneeraus on järeämpi työkalu, eikä sitä kannata käyttää ruuvimeisselinä.

Omistajan vastuut ja henkilökohtaiset takaukset

Yrityksen velkaongelmissa pitää selvittää myös omistajan oma vastuu. Osakeyhtiö suojaa lähtökohtaisesti omistajaa, mutta henkilökohtaiset takaukset, pantit, yrittäjän omat verovelat ja toiminimen velat voivat muuttaa tilanteen nopeasti henkilökohtaiseksi. Pankki ei unohda takausta siksi, että yrityksellä on vaikeaa. Se on takauksen koko ikävä idea.

Saneerausta arvioitaessa kannattaa listata erikseen yrityksen velat, omistajan takaamat velat ja omistajan omat velat. Jos nämä sekoitetaan, neuvotteluissa syntyy helposti väärä kuva siitä, mitä saneeraus voi ratkaista. Joissakin tilanteissa yrittäjän henkilökohtainen velkajärjestely ja yrityksen järjestely pitää arvioida rinnakkain.

Velkojien kanssa viestiminen

Älä katoa. Velkojille kannattaa viestiä lyhyesti, asiallisesti ja samalla linjalla. Kerro, että tilannetta selvitetään, maksukyky arvioidaan ja tarvittaessa haetaan järjestelyä. Lupauksia ei pidä antaa, jos niitä ei voi pitää. Yksi rikottu maksulupaus on usein huonompi kuin rehellinen tieto siitä, että ratkaisua haetaan.

Jos tarvitset apua yrityksen velkajärjestelyn, konkurssiuhan tai velkojastrategian hahmottamiseen, voit soittaa OikeusGuruun numeroon 0600 411 104. Saat yleistä neuvontaa siitä, mitä tietoja kannattaa kerätä ennen kuin seuraava virallinen kirje nostaa pulssin uudelle tasolle.